Elintarviketurvallisuusuhat kansainvälistyvät

Ruoka on globaalia liiketoimintaa. Elintarvikkeet, raaka-aineet, eläimet ja tuotantopanokset liikkuvat kiihtyvällä vauhdilla maasta ja maanosasta toiseen, mistä väistämättä seuraa haasteita ja ongelmiakin. Tuore elintarviketurvallisuusselonteko kertoo ruokaan liittyvistä uhista. Suomessa elintarviketurvallisuustilanne on hyvä ja vakaa.

Hallitus hyväksyi toukokuun puolivälissä eduskunnalle kerran vaalikaudessa annettavan elintarviketurvallisuusselonteon. Selonteossa kuvataan elintarviketurvallisuuden muutostekijöitä ja nykytilaa sekä lähivuosien haasteita, joiden pohjalta esitetään tavoitteet ja toimenpiteet.

Elintarviketurvallisuuden haasteet on selonteossa ryhmitelty globalisaation, verkottuneen elintarvikeketjun ja ravitsemuksen aiheuttamiin haasteisiin ja uhkiin. Globalisaatioon haasteet liittyvät elintarvikealan lisääntyvään rikollisuuteen, kotimaisen tuotannon turvaamiseen sekä lainsäädäntökehitykseen.

− Rikollisuus näyttäytyy lisääntyvinä petoksina, väärennöksinä ja valheellisina tuotetietoina. Kotimainen elintarviketuotanto ja -turvallisuus varmistetaan turvaamalla elintarviketurvallisuuden hyvin korkea taso jatkossakin, mikä samalla voi vahvistaa tuotteidemme vientimenekkiä, elintarviketurvallisuusjohtaja Veli-Mikko Niemi maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.

Elintarvikealan toimintaa ja kauppaa sääntelevät monet kansainväliset säädökset ja standardit. Niemen mukaan tästä syystä lainsäädäntötyön painopistettä tulisi siirtää kansalliselta areenalta kansainväliselle.

Pitkät ketjut vaikeuttavat alkuperän jäljittämistä

Selonteossa todetaan, että lyhyestä ja mutkattomasta elintarvikeketjusta on kiihtyvästi siirrytty pitkään ketjuun, joka monisäikeisen rakenteensa puolesta muistuttaa enemmän verkkoa kuin ketjua. Verkottuneen elintarvikeketjun haasteet liittyvät muun muassa jäljitettävyyteen, toimijavastuun hämärtymiseen sekä verkkokaupan heikkoon valvottavuuteen.

− Esimerkiksi lihatuotannossa yleistynyt tapa vasikkakasvatuksen jaksottamiseen useammille tiloille lisää eläinten riskiä sairastua tartuntatauteihin. Se taas lisää eläinlääkkeiden käyttöä ja viime kädessä kaikille eläimille sekä ihmisille haitallista antibioottiresistenssiä, kertoo eläinlääkintöylitarkastaja Sebastian Hielm maa- ja metsätalousministeriöstä. − Toisaalta erikoistuminen yhteen tuotantovaiheeseen antaa mahdollisuuden osaamisen vahvistamiseen ja sitä kautta parempaan riskinhallintaan, hän jatkaa.

Suurin huoli ylipainoinen nuoriso

− Ravitsemus on yhä tärkeämpi osa elintarviketurvallisuutta. Globaalit ruokajärjestelmän muutokset ja kuluttajan käyttäytyminen vaikuttavat niin elintarviketurvallisuuteen kuin  kansanravitsemukseenkin, Niemi toteaa. − Ravitsemus- ja terveyskysymykset olisikin aina otettava huomioon ruokapoliittisissa päätöksissä.

Selonteon perusteella suurin elintarviketurvallisuushuoli liittyy ravitsemukseen: lapset ja nuoret lihovat liikaa, sillä he syövät huonosti ja liikkuvat vähän. − Aikuisväestön lihomisen lisääntyminen tuntuu pysähtyneen, joskin muutoksen pysyvyydestä on vielä liian aikaista lausua mitään varmaa. Huolta aiheuttaa aikuisten veren kolesteroliarvojen ja verenpaineen nousu, joka ilmeisesti on seurausta muotidieeteistä. Tällä on suoranaisia vaikutuksia suomalaisten sydäntautikuolleisuuteen, ellei trendi oikene, Hielm toteaa.

Suomen elintarviketurvallisuuden tila on biologisten ja kemikaalivaarojen suhteen vakaa, eikä suurempia muutoksia ole tullut kolme vuotta sitten annetun edellisen selonteon jälkeen.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

elintarviketurvallisuusjohtaja Veli-Mikko Niemi, p. 0295 16 2479
eläinlääkintöylitarkastaja Sebastian Hielm, p. 0295 16 2305

sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@mmm.fi