− Luomuneuvontaa tarvitaan monenlaisista asioista. Koska volyymit ovat pieniä, ketjun muut osat, jalostus ja kauppa, eivät välttämättä ole halukkaita ottamaan luomutuotteita valikoimiinsa, jolloin tarvitaan tietoa jatkojalostamisesta ja markkinoinnista. Alkutuottajan markkinaosaaminen korostuu erityisesti luomussa ja sitä tulee parantaa, Himanen kertoo.
Luomutuotanto on Himasen mukaan saanut uutta potkua Lisää luomua! Hallituksen luomualan kehittämisohjelma ja kehittämisen tavoitteet 2020 -periaatepäätöksestä, joka tehtiin viime vuonna.
− Lisäksi Luomuinstituutin perustaminen edistää luomun kehittymistä ja alan painopiste on siirtynyt alkutuotannosta luomutuotteiden tarjonnan lisäämisen edistämiseen, Himanen kertoo.
Neuvontaa luomuviljelijöille
Luomuneuvontaa annetaan tuotantosuunnittain. Neuvontatapahtuma voi olla esimerkiksi tilalla järjestettävä pellonpiennartilaisuus tai koulutusluento luomutilan keväisestä tukihausta.
Luomuneuvontaa tarjoavat yksitoista suomenkielistä ja kolme ruotsinkielistä alueellista ProAgria Keskusta. Lisäksi suomen- ja ruotsinkieliset ProAgria Keskusliitot, Luomuliitto ja Biodynaaminen yhdistys neuvovat luomuasioissa.
Neuvonnan tulosohjaukseen on panostettu ja valtionavustusta on suunnattu luomuneuvontaan, jolloin suhteellinen panostus luomuneuvontaan on kasvanut.
– Vuosina 2011–2013 luomuneuvonnan valtionavustusten osuus kasvoi. Tänä vuonna valtion avustusta jouduttiin säästösyistä pienentämään vajaa kolme prosenttia viime vuoden tasosta. Päätös oli yhteisen neuvottelun lopputulos, Himanen toteaa.
Neuvojien taitoja kehitetään
Himasen mukaan lähivuosien tärkeimpiä luomuneuvonnan tavoitteita on neuvojien erityisosaamisen vahvistaminen. Lisäksi neuvonnan saatavuutta tulee kehittää niin, että osaamista voidaan tarjota yli ProAgria Keskusten rajojen.
– Erityisosaamista ei pääse syntymään, mikäli neuvonta-alueet ovat pieniä. Alueita on jo yhdistetty, mutta työtä tulee edelleen jatkaa, Himanen kertoo.
Luomuneuvontaa on Himasen mielestä kattavasti saatavilla koko maassa, mutta erityisosaamisessa alueellisia puutteita vielä on. Esimerkkinä hän mainitsee luomupuutarhaneuvonnan osalta erityisesti kasvihuonetuotannon.
Tulevaisuuden mahdollisuudet
Uuden maaseutuohjelman laajentuva tilaneuvonta tuo selkeitä lisäresursseja neuvontakenttään. Uudessa järjestelmässä tuki kohdentuu neuvontajärjestelmälle, mikä antaa mahdollisuuksia neuvonnan käytön lisäämiseen.
– Neuvontajärjestöjen tulee aktiivisesti markkinoida neuvontapalveluja, jotta niiden käyttö lisääntyy, Himanen painottaa.
Hallituksen tavoitteen todennäköisyyteen 20 % luomuviljelypinta-alasta vuoteen 2020 mennessä Himasella on selvä kanta.
− Ei pidä tuijottaa vain luomuviljelypinta-alaa, vaan ennemminkin katsoa sitä, paljonko lopputuotetta saadaan markkinoille. Siinä on paljon kasvumahdollisuuksia, Himanen tuumii.
Himasen mielestä kaikki kotimainen tuotanto on terveellistä ja hyvää. Mikäli kaupan hyllyssä on luomuhernekeittoa ja tavallista vierekkäin, hän valitsee luomun. Lisäksi luomuruisleipää tulee talouteen ostettua silloin tällöin.
Teksti: Jari Yli-Heikkilä, korkeakouluharjoittelija, MMM
Kuva: Markku Himasen kuva-arkisto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti