Uutta eläinsuojelulakia valmistellaan

Maa- ja metsätalousministeriössä on meneillään eläinsuojelulain kokonaisuudistus.

Syksyn aikana työryhmä käsittelee eläinsuojeluviranomaisia ja valvontaa koskevia uudistamistarpeita. Keväällä työ jatkuu eläinten pitoon liittyvien kysymysten käsittelyllä. Työryhmän tehtävänä on valmistella hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus eläinsuojelulain uudistamiseksi vuoden 2014 loppuun mennessä. 

Kuva: Vastavalo

Eläinsuojelulakia on tarkoitus uudistaa vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Samalla katse kohdistuu myös tulevaisuuteen ja eläintenpidon uusiin haasteisiin.

Maa- ja metsätalousministeriö asetti syksyllä 2012 ohjausryhmän ja työryhmän laatimaan ehdotusta uudeksi eläinsuojelulaiksi. Lain uudistuksen tavoitteena on uudistaa eläinsuojelulakia eläinten hyvinvoinnin tilan parantamiseksi sekä tehostaa eläinsuojeluvalvontaa.

Työn tavoitteena on myös saattaa osittain vanhentunut eläinsuojelulaki nykyisen perustuslain vaatimusten mukaiseksi sekä selkeyttää eläinsuojelulainsäädäntöä nykyisestä.

Eläimen hyvinvointi on osa ruuan eettistä laatua

Nykyinen eläinsuojelulaki on valmisteltu 1990-luvun alkupuolella ja se tuli voimaan vuonna 1996. Lain voimassaoloaikana eläinten hyvinvoinnin arvostus ja merkitys yhteiskunnassa on muuttunut ja eläinten pitoon on tullut uutta tekniikkaa ja kokonaan uusia eläintenpitomuotoja.

Kuluttajat ovat aiempaa kiinnostuneempia siitä, miten elintarvikkeita tuotetaan ja minkälaisissa oloissa tuotantoeläimet tiloilla elävät. Eläinten hyvinvoinnista on tullut osa elintarvikkeiden eettistä laatua.

Myös seura- ja harrastuseläinten määrä on kasvanut ja näiden eläinten hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat nousseet aiempaa keskeisemmiksi.

Lainvalmisteluun kerättiin eväitä kansalaisilta

Lain uudistuksessa on pyrittävä varautumaan myös tulevaisuudessa odotettavissa oleviin muutoksiin: meneillään oleva maatalouden rakennemuutos suosii entistä suurempia tilakokoja, mutta toisaalta osa tuotannosta suuntautunee jatkossakin erikoistuotantoon luomu- ja lähiruokatrendin jatkuessa.

Kuluttajien kasvaneeseen tiedontarpeeseen on pystyttävä vastaamaan ja samalla yritysten hyvinvointistandardien merkityksen odotetaan kasvavan. Seura- ja harrastuseläinten pidon ja hevosharrastuksen suosion odotetaan lisääntyvän entisestään ja tämä aiheuttaa omat haasteensa eläinsuojelulainsäädännön kehittämiselle ja valvonnalle.

Ennen varsinaisen uudistustyön aloittamista ministeriö kartoitti lain tärkeimpiä uudistamistarpeita asiantuntijaselvityksin ja kyselyin, joita suunnattiin eläinsuojeluviranomaisille, eläintenpitäjille, etujärjestöille ja muille sidosryhmille sekä kansalaisille. Selvitysten ja kyselyiden mukaan lain uudistamisessa tulisi kiinnittää huomiota muun muassa eläinsuojeluvalvonnan kehittämiseen, eläinten parissa toimivien henkilöiden pätevyysvaatimuksiin, löytöeläinten hoidon järjestämiseen, eläinten jalostukseen ja eksoottisten eläinten pitoon lemmikkinä. Lisäksi vastaajat pitivät tärkeänä, että uudessa laissa otettaisiin kantaa erilaisten eläimille tehtävien toimenpiteiden, kuten vasikoiden nupoutuksen ja porsaiden kastraation periaatteisiin.

Mitä on hyvinvointi?

Kuva: MMM arkisto

Eläinsuojelulain kokonaisuudistusta valmistelevassa työryhmässä on tähän mennessä käsitelty lain tarkoitusta, eläinten pitoon liittyviä yleisiä periaatteita sekä eläinten pitopaikkaa koskevia säännöksiä. Lain tarkoitusta ja eläintenpidon yleisiä periaatteita on suunniteltu muutettavaksi siten, että pelkän eläinten suojelun sijaan pyrittäisiin edistämään eläinten kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Eläimen suojelu tarpeettomalta kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä ei vielä tarkoita sitä, että eläimen hyvinvointi olisi hyvällä tasolla. Eläimen hyvinvointia tulisikin tarkastella kokonaisuutena, johon liittyvät sekä eläimen kokemat positiiviset että negatiiviset kokemukset. Nykyistä enemmän painoarvoa halutaan asettaa myös eläinsuojeluongelmien ennaltaehkäisyyn.

Kytkettynä vai ei?

Työryhmässä on keskusteltu myös eläinten pitopaikoista ja pohdittu erityisesti niiden pitomuotojen hyväksyttävyyttä, joissa eläimiä pidetään jatkuvasti kytkettynä tai siten, että eläimen kääntyminen on estetty.  

Lehmiä on perinteisesti pidetty parsinavetoissa päästään kiinni kytkettynä. Uudet rakennettavat navetat ovat kuitenkin lähes poikkeuksetta pihattoja, joissa lehmät pääsevät liikkumaan vapaasti. Parsinavetassa pidetyt lehmät on nykylainsäädännön mukaan päästettävä kesäisin jaloittelemaan tai laitumelle, kun taas pihatossa pidettävät lehmät eivät välttämättä pääse lainkaan ulkoilemaan.

Jatkovalmistelussa on tarkoitus tehdä lisäselvityksiä siitä, millaisia taloudellisia vaikutuksia parsinavetoista luopuminen aiheuttaisi. Samalla on tarkoitus kartoittaa myös parsinavetoiden ja pihatoiden hyviä ja huonoja puolia eläinten hyvinvoinnin kannalta. Myös mahdollisuuksia eläinten jaloittelun ja laidunnuksen lisäämiseksi on tarkoitus selvittää. Parsinavetoiden lisäksi työryhmä pohtii myös muun muassa hevosten pitämistä pilttuissa sekä emakoiden pitoa kääntymisen estävissä siemennys- ja porsitushäkeissä.

Palautekanava avoinna jatkuvasti

Syksyn aikana työryhmä käsittelee eläinsuojeluviranomaisia ja valvontaa koskevia uudistamistarpeita. Keväällä työ jatkuu eläinten pitoon liittyvien kysymysten käsittelyllä. Ryhmien toimikausi päättyy vuoden 2014 lopussa.

Kansalaisilla on mahdollisuus antaa palautetta lain valmistelijoille koko hankkeen ajan ministeriön internet-sivuilla olevan palautelomakkeen kautta. Maa- ja metsätalousministeriön eläinsuojelulakisivuilta löytyy myös tietoa valmistelusta.

 Teksti: Tiina Pullola, eläinlääkintöylitarkastaja