Vilja-alan yhteistyöryhmä teetti lokakuun alussa suomalaisten viljelijöiden keskuudessa kyselyn, jossa kartoitettiin viljasadon määrän lisäksi mm. sadon myyntiaikomuksia, sopimusviljelyn yleisyyttä, kiinnostusta kiinteähintaisiin sopimuksiin sekä ensi vuoden kylvöaikomuksia ja tuotantopanosten käyttöä.
Tutkimuksen toteutti Suomen Gallupin Elintarviketieto
haastattelemalla 504 viljelijää. Kysely on osa maa- ja metsätalousministeriön
rahoittamaa selvitystä.
Kolmannes tyytyväinen
satoon ja myynteihin
Kotimaassa korjattu 4,2 miljoonan tonnin viljasato oli hyvän kokoinen, ja viljelijäkyselyn tuloksista selviää, että useat viljelijät olivat kasvukauden 2014 osalta tyytyväisiä etenkin sadon määrään. Kasvukauden ja etenkin sadonkorjuukauden sää aiheutti kuitenkin monelle viljelijälle harmaita hiuksia. Sää oli tänäkin vuonna selkeästi yksi niistä tekijöistä, joka vaikutti viljelyssä onnistumiseen.
Viljelijäkyselyssä joka kolmas viljelijä kertoi olevansa tyytyväinen viljasatoon ja sen myynteihin vuonna 2014. Kotieläintiloilla tyytyväisiä oli hieman enemmän kuin kasvinviljelytiloilla. Etelä- ja Lounais-Suomen viljelijät olivat tyytymättömimpiä viljasatoon ja sen myyntien onnistumiseen. Juuri näillä alueilla on paljon kasvinviljelytiloja.
Sopimusviljely avuksi
hintariskin hallinnassa
Sopimusviljelyllä tarkoitetaan perinteisesti viljelijän ja viljan ostajan (kauppa, teollisuus, välittäjä jne.) tekemää sopimusta tietyn viljelykasvin tuotannosta ja sadon myynnistä. Tämä sopimus tehdään ennen kasvukautta tai viimeistään ennen sadonkorjuuta. Avohintaisessa viljelysopimuksessa hinta voi olla avoin, ja kiinteähintaista viljelysopimusta käytettäessä voidaan sopia sadon kiinteästä hinnasta.
Sopimuksia hyödynnetään viljelijäkyselyn tulosten perusteella edelleen varsin vähän. Vehnää viljelleistä noin joka toisella viljelijällä oli jonkinlainen sopimus. Kauraa ja ohraa tuottavilla viljelysopimus oli tehtynä joka kolmannella tai sitä harvemmalla. Kaikilla viljoilla avohintainen viljelysopimus oli käytetyin sopimusmuoto. Kiinteähintainen sopimus oli viljalajista ja tilakoosta riippuen 2–10 %:lla viljelijöistä.
Kiinnostus
sopimuksiin vaihtelee tilakoon mukaan
Kyselyn tuloksista selviää, että kiinnostus kiinteähintaisiin sopimuksiin vaihtelee tuotantosuunnan ja tilakoon mukaan. Vähiten halukkuutta kiinteähintaisiin sopimuksiin on kotieläintuottajilla ja alle 50 hehtaarin tiloilla. Tämä on ymmärrettävää, koska pienillä tiloilla myyntierät ovat usein pieniä ja kotieläintiloilla valtaosa sadosta käytetään todennäköisesti omalla tilalla rehuna.
Tilakoon mukaan jaoteltuna eniten kiinnostusta kiinteähintaisia sopimuksia kohtaan on suurilla, yli 100 hehtaarin tiloilla. Toisaalta tässäkin tilakokoluokassa vain 13 % ilmoitti, että aikoo tehdä kiinteähintaisen sopimuksen, ja 2/3 luokan haastateltavista vastasi kieltävästi.
Kylvöaikomuksia ja
suunnitelmia tuotantopanosten käytöstä
Viljelijäkyselyn tulokset eivät ennusta suuria muutoksia viljojen kylvöaloihin keväällä 2015. Kysely toteutettiin syksyllä, ja kylvöpäätöksiin vaikuttavia tekijöitä on useita syksystä seuraavaan kevääseen. Kovin tarkkoja arvioita ei näiden vastausten perusteella voida tehdä.
Tuotantopanosten käyttöä pohditaan ehkä viime vuosia tarkemmin, mutta toisaalta niiden käyttöön ennustetaan tulevan vain vähän muutoksia. Vastausten perusteella tuotantopanosten käyttöön liittyen eniten muutoksia olisi tulossa ostolannoitteiden käyttöön, ja sielläkin muutokset olisivat vielä suhteellisen maltillisia. Muilla tuotantopanoksilla käyttöä lisäävien osuuksien ja käyttöä vähentävien osuuksien välinen erotus oli hyvin lähellä ”nollaa”.
Kyselyn tuloksiin voi tutustua tarkemmin vilja-alan
yhteistyöryhmän sivuilla julkaistuissa jutuissa:
Teksti: Kati Lassi, suunnittelija, Vilja-alan
yhteistyöryhmä [www.vyr.fi]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti