Suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaketjua

Suomalaiset mieltävät kotimaisen ruokaketjun vaikuttavan erityisesti työllisyyteen sekä ruuan laatuun, turvallisuuteen ja puhtauteen. Kotimaisen ruuan arvostus ja mielikuvat ruokaketjun myönteisistä vaikutuksista ovat vahvistuneet parissa vuodessa. Erityisesti vaikutukset työllisyyteen ja henkilöstön hyvinvointiin koetaan vahvistuneen.

Nämä asiat selviävät Taloustutkimuksen maa- ja metsätalousministeriölle räätälöimästä Suomi syö -tutkimuksen osasta. Sen mukaan yli 60 prosenttia suomalaisista tarkistaa ruuan alkuperämaan kaupassa.

Hieman yli puolet tutkimukseen vastanneista toivoo, että kotimaiset elintarvikkeet voitaisiin jäljittää maatilalle saakka. Ruuan alkuperä, tuotteiden tarinat ja niiden synnyttämät mielikuvat ovat tärkeitä.

Suurimmat erot kotimaisuuden arvostamisessa löytyvät sukupolvien ja sukupuolten välillä: kotimaisuus on tärkeintä yli 64-vuotiaille naisille ja vähiten tärkeintä alle 25-vuotiaille miehille. Kotimaista ruokaketjua arvostavat eniten yli 65-vuotiaat.

Suomi syö 2014 -tutkimus on tehty ennen elokuussa asetettuja Venäjä-pakotteita. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Minna Isotupa arvioi, että tällä hetkellä elintarvikkeiden kotimaisuutta pidetään luultavasti vieläkin nyt julkistettuja tuloksia tärkeämpänä.

Helppoa, halpaa ja hyvää tekevää ruokaa

Suomi syö 2014 -tutkimuksen mukaan tällä hetkellä suomalaisten tärkeimmät ruuan valintakriteerit ovat ruuan terveellisyys ja sen vaikutukset hyvinvointiin, edullisuus sekä ruuanlaiton nopeus ja helppous. Silti ruualta kaivataan yhä enemmän myös elämyksellisyyttä. Arjen ja viikonlopun ruokailun erot ovat kaventuneet.

Terveellisyys ja hyvinvointi koetaan hyvin yksilöllisesti. Ruuan toivotaan olevan terveellistä, luonnollista, tuoretta, nautinnollista ja hyvää myös arkena. Kauppaan kaivataan arkea helpottavia tuotteita ja palveluita, laadukkaita valmisruokia sekä erilaisia kauppalistapalveluja ja ostosmahdollisuuksia internetissä.

Ruuan hintaan kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Tutkimuksen mukaan yhä useampi tekee ruokaostoksia suunnitelmallisemmin ostolistojen avulla ja seuraa tarjouksia ja kampanjoita. Hintatietoisuus on ilahduttavasti vaikuttanut myös ruuantähteiden käyttöön ja ruuan roskiin heittämisen välttämiseen.

Taloustutkimus tekee Suomi syö -tutkimuksen vuosittain: parillisina vuosina kysytään henkilökohtaisia asenteita ruokailuun ja ostamiseen, parittomina vuosina tehdään talouskohtainen kysely. Vuoden 2014 kirjeitse lähetettyyn kyselyyn vastasi 2 801 suomalaista 15–79-vuotiasta. Vastausprosentti oli 21 %.

Teksti: Saara Pietilä, tiedottaja, maa- ja metsätalousministeriö
Kuva: Jaakko Martikainen