torstai 12. joulukuuta 2013

Vastuullisuusviestintä kaipaa tunnetta


Mitä ihmiset ajattelevat vastuullisuudesta ruokahyllyjen äärellä? Ruokakaupassa tehtävät valinnat ovat nopeita ja pohjautuvat pitkälti tottumuksiin. Valintoihin liittyvät muun muassa asenteet ja arvot, käytännön kysymykset ja resurssien riittävyys sekä makumieltymykset ja läheisten mielipiteet. Vastuullisuuden viestiä ei ole helppoa saada tähän väliin. 

Tutkija Anne Leppänen Kuule Oy:stä kertoi keskiviikkona 11.12. järjestetyssä Vastuuaamu-seminaarissa maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun rahoittaman Vastuullisuuden argumentointi -tutkimushankkeen tuloksia. Tutkimuksen mukaan vastuullisuusviestintä kannattaa sitoa ihmisille läheisiin asioihin. Valintojen vaikutuksista tarvitaan helposti omaksuttavaa tietoa.

Vastuullisuustyyppejä on erilaisia

Neljä viidestä suomalaisesta kertoo olevansa kaikkiruokainen ja yli puolet suosii tavallista, konstailematonta arkiruokaa. Tutkimukseen vastanneista 40 % kokee tekevänsä niin vastuullisia valintoja kuin on mahdollista. Vain joka kymmenes ilmoittaa, että vastuullisuus ei kiinnosta lainkaan.

Tutkimushankkeessa tunnistettiin kuusi erilaista vastuullisuustyyppiä. Järkeville vastuullisuus ei riitä ostoperusteeksi, vaan tuotteen pitää olla myös hinta/laatu-suhteeltaan hyvä. Vastuulliset pohtivat globaaleja kysymyksiä ja suosivat luomua ja reilun kaupan tuotteita. Foodiet kaipaavat aitoutta, perinteitä, tuoreutta ja lähiruokaa.

Niukasti elävillä ei ole varaa vastuullisiin valintoihin, mutta he elävät vastuullisesti, eivätkä esimerkiksi heitä ruokaa roskiin. Taajamatyypit ostavat omassa kunnassa tuotettua ruokaa, jotta raha jäisi omalle seudulle. Kuudentena tyyppinä ovat ihmettelevät, jotka eivät tiedä, mitä vastuullisuus on.

Enemmän epätietoisuutta kuin tietoa

Tärkeimmät vastuullisuusteemat kuten ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin liittyvät asiat osataan tunnistaa. Lähes kolmannes vastanneista kuitenkin toteaa, ettei tiedä, minkälaisia vastuullisia valintoja voisi tehdä.

Kolmannes ajattelee, että vastuullisten tuotteiden joukossa on paljon humpuukia ja ristiriitaisia tuotteita. Vain 12 % vastaajista kertoo saavansa helposti selville, mikä valinta olisi vastuullisuuden kannalta paras.

- Ylipäätään uskotaan, että valinnoilla voi vaikuttaa, mutta toteuttaminen koetaan hankalana ja tietoa on saatavilla liian vähän, Leppänen tiivistää.

Fiilistä vastuullisuuteen

Vastuullisuudesta on viestitty pitkälti järkipuheena. Argumenttien tilalle pitäisi saada iloa valinnoista: tunnetta, nautintoa, makua, perinnettä ja aitoutta.

- Ihmisiä ei saa perustella uuvuksiin, Leppänen huomauttaa.

Samaa mieltä on myös strategiajohtaja Jaana Haapala tutkimus- ja konseptitoimisto Funckista.

- Vastuullisuus on paperinmakuista ja useille liian raskasta. Vastuullisuudesta on tehtävä innostavaa, tarttuvaa, koskettavaa - siis tunnepitoista!

Haapala kehottaa ottamaan esimerkkiä vaikuttavasta vastuullisuusviestinnästä myös ruoka-alan ulkopuolelta, esimerkiksi Toms-kenkien ympärille rakentuneesta ilmiöstä.

Monimutkainen ruoka

Vastuulliset ruokavalinnat voivat vaihdella esimerkiksi sen mukaan, mietitäänkö ensisijaisesti ihmisen terveyttä vai ympäristöä.

- Ympäristön kannalta keskeisin asia ei ole valinta samankaltaisten tuotteiden vaan raaka-aineiden välillä. Tämä tarkoittaa valintoja esimerkiksi eläin- ja kasvikunnan tuotteiden välillä, ohjelmapäällikkö Jussi Nikula WWF:stä kertoo.

Tietoa vastuullisista ruokavalinnoista löytyy esimerkiksi Tiedä mitä syöt -pikaoppaasta ja WWF:n ruokaoppaasta.

Lisätietoa Vastuullisuuden argumentointi -hankkeesta löytyy täältä.

teksti: Saara Pietilä
kuva: MMM kuva-arkisto

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti