GM-merkinnät kiinnostavat kuluttajaa

Kesällä uutisoitiin, että suomalaiset rehutehtaat harkitsevat muuntogeenisen soijan käyttöä rehutuotannossa. Rehutehtaiden ilmoitus nostatti keskusteluun suomalaisen tuottajan kilpailukyvyn.

Soijapapuja. Kuva: Syngenta

Suomessa on tähän asti käytetty varsin vähän muuntogeenistä soijaa, mutta tilanne on  muuttumassa. Paitsi että muuntamattoman soijan hinta on muuntogeenistä soijaa jonkin verran korkeampi, on sen saatavuus maailmalla yhä vaikeampaa. Epävarmuudesta johtuen isot rehunvalmistajat ilmoittivat siirtyvänsä GM-soijan käyttöön joillakin tuotantolaitoksillaan. Samalla ne ilmoittivat myös toimittavansa GM-vapaata rehua sitä haluaville. Euroopassa ja muualla maailmassa muuntogeenisen soijan ja maissin käyttö on varsin yleistä.

Muuntogeeniset tuotteet tunnistaa pakkausmerkinnöistä

Kesällä keskusteluun nousi myös se, miten kuluttajat saisivat tietoa muuntogeenisen rehun tai muuntogeenisten raaka-aineiden käytöstä elintarviketuotannossa valintojensa tueksi.

GM-merkinnät ovat pakollisia kaikissa elintarvikkeissa ja rehuissa, jotka sisältävät muuntogeenisiä aineksia tai ovat niistä valmistettuja. Esimerkkeinä mahdollisista voisivat olla maissitortillat, tofu soijasta tai rapsiöljy. Pakkausmerkintöjä ei kuitenkaan Suomessa ole esiintynyt, koska kauppa ja elintarviketeollisuus Suomessa ovat toistaiseksi pidättäytyneet muuntogeenisistä tuotteista. Evira ja kuntien valvontaviranomaiset ovat valvonnoissaan todenneet näin myös olevan.

Eläimistä saatavat tuotteet kuten maito tai kananmuna eivät kuulu GM-merkintävelvollisuuden piiriin, sillä nämä tuotteet eivät sisällä tai ne eivät ole valmistettu GMO:sta. Rehusäkin kyljessä tulee olla asianmukainen merkintä GM-soijasta, mutta rehua syönyt eläin ei tule muuntogeeniseksi syötyään kyseistä rehua.

Suomi toivoo yhdenmukaisuutta GMO-vapausmerkintään

Kuluttajat ovat toivoneet pakollisen GM-merkinnän rinnalle vaihtoehtoa, jolla voitaisiin välittää tietoa myös siitä, onko tuotannossa vältetty GM-aineksia. Evira on laatinut ohjeet, jonka mukaisesti GMO-vapaasta tuotannosta kertovat merkinnät voidaan esittää kaikissa sellaisissa tuotteisiin, joista saattaa olla GM-verrokki EU:ssa.

Merkintämahdollisuus ulotetaan myös eläimistä saataviin tuotteisiin kuten liha, maito tai kananmuna silloin, kun eläimen ruokinnassa ei käytetä muuntogeenistä soijaa, maissia tai muuta vastaavaa EU:ssa rehuksi hyväksyttyä GM-kasvia.

Koska GM-vapaasta tuotannosta kertovien merkintöjen periaatteet vaihtelevat EU:n jäsenvaltioissa, on Suomi esittänyt komissiolle toiveen vapaaehtoisten GMO-vapaata tuotantoa kuvaavien merkintäkriteerien yhdenmukaistamista esimerkiksi ohjeistuksen muodossa. Pakolliset GM-aineksen käytöstä kertovat merkinnät olisivat yhä lakisääteinen ja pääasiallinen velvoite nykykäytännön mukaisesti.

Hunajadirektiivin uudistus

Euroopan tuomioistuin totesi vuonna 2011 antamassaan tuomiossa (tapaus C-442/09), että siitepöly olisi hunajan ainesosa ja että GM-siitepöly ja tätä siitepölyä sisältävä hunaja kuuluisivat muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja koskevan asetuksen piiriin ja niiden markkinointi olisi luvanvaraista.

Siitepölyä ei ole kuitenkaan tarkoitettu pidettäväksi hunajan ainesosana, vaan se olisi hunajalle tunnusomainen aine. Tämä tulee nyt selkeytetyksi direktiiviä päivitettäessä.  Samalla vahvistetaan tuomioistuimen toteamus, että GM-siitepöly ja sitä sisältävä hunaja kuuluvat GM-säädösten piiriin ja ne ovat luvanvaraisia tuotteita.

EU:ssa viljeltäväksi hyväksytyn GM-maissin MON810 siitepöly on sallittu EU:ssa elintarvikkeena.

Muuntogeenisiä kasveja ei viljelyyn Suomessa

Suomessa ei ole kaupallisessa viljelyssä muuntogeenisiä kasveja, eikä niitä lähitulevaisuudessa ole odotettavissakaan. EU:ssa viljelyluvan saaneista maissi ei ole meillä viljeltävissä ja muuntogeenisen tärkkelysperunan luvanhaltija BASF on vetänyt toimintonsa pois Euroopasta.

Näin ollen muuntogeenisen perunankaan viljely ole ajankohtaista meillä. EU:n lupaputkessa ei ole enää yhtään Suomen oloihin soveltuvaa tai ominaisuuksiltaan Suomea kiinnostavaa kasvia. Viimeisetkin peruna- ja sokerijuurikashakemukset on kuluvan vuoden aika vedetty pois käsittelystä. 

Teksti: Leena Mannonen, kaupallinen neuvos

Linkkejä:
Eviran geenitekniikka-sivusto: http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/asiakokonaisuudet/muuntogeeniset+tuotteet+/
Komission terveyspääosaston geenitekniikkasivusto http://ec.europa.eu/food/food/biotechnology/index_en.htm