Eläimen olennaisia käyttäytymistarpeita pohditaan lakiuudistusta varten

Eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnat keskustelivat lokakuun kokouksissaan eläinten olennaisista käyttäytymistarpeista tulevaa eläinsuojelulain kokonaisuudistusta silmälläpitäen. Eläinsuojelulakia valmisteleva maa- ja metsätalousministeriön työryhmä pyysi sekä Seura- ja harrastuseläinten että Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntia listaamaan eläinten hyvinvoinnin kannalta olennaisimpia käyttäytymistarpeita, jotka eläinten tulee pystyä ihmisen hoidossa ollessaan toteuttamaan.

Miten eläimen pitää voida käyttäytyä ihmisen hoidossa?
Tätä kysyivät lainvalmistelijat hyvinvointiasiantuntijoilta.

Eläinsuojelulakia valmisteleva työryhmä pyysi neuvottelukuntia määrittelemään ja antamaan esimerkkejä eri eläinlajien olennaisista käyttäy-tymistarpeista. Nykyisssä eläinsuojelulaissa todetaan vain, että eläinten fyysiset tarpeet ja käyttäytymistarpeet on otettava huomioon riittävässä määrin. Lausuntopyynnössä hyvinvoinnin kannalta keskeisenä tekijänä pidetään eläinten mahdollisuutta toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan.

Lakiluonnoksessa on olennaisia käyttäytymis-tarpeita koskeva säännösluonnos, jossa on tarkoitus yleisellä tasolla määritellä ja antaa esimerkkejä siitä, millaisia käyttäytymistarpeita ihmisen hoidossa pidettyjen eläinten pitää voida tyydyttää. Tällä tarkoitetaan liikkumiseen, lepoon, mukavaan olotilaan, ravinnon etsintään tai muuhun vastaavaan toimintaan sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyviä tarpeita.

Eläimellä on vahva motivaatio tarpeen tyydyttämiseen, ja sen estyminen aiheuttaa voimakasta turhautumista. Tarpeen tyydyttyminen taas vähentää eläimen tarvetta sen suorittamiseen. Eläimellä on oltava mahdollisuus toteuttaa kaikkia niitä käyttäytymisen muotoja, jotka turvaavat sen fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ja joiden toteuttamiseen eläimellä on tarve riippumatta siitä, millaisessa ympäristössä se elää.

Olennaiset tarpeet ensi kertaa lakiin

Neuvottelukunnat pitivät hyvänä sitä, että olennaiset käyttäytymistarpeet tulevat kirjatuiksi lain tasolle alemman asetustason sijasta. Neuvottelukunnissa keskusteltiin, että lain yleisiin periaatteisiin voisi lisätä lisääntymiseen liittyvien tarpeiden huomioon ottamisen niissä tapauksissa, kun eläimen annetaan lisääntyä, sekä leikkikäyttäytymisen niillä lajeilla, joille leikin tiedetään olevan kehityksen kannalta tarpeellista. Lisättäväksi ehdotettiin myös omistajan velvoite ottaa selvää eläimensä lajikohtaisista tarpeista.

Neuvottelukunnat valmistelevat seuraaviin kokouksiinsa yhteenvedot tärkeimpien eläinlajien ja lajiryhmien käyttäytymistarpeista. Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan alustavan arvion mukaan Suomessa on ainakin 1380 lemmikkinä pidettävää eläinlajia, joista huomattava osa on kalalajeja. Pelkästään lemmikkeinä pidettäviä nisäkäslajejakin on 23.

Tuotantoeläinpuolella lajikirjo on hieman kapeampi, mutta pohdittavaa riittää sielläkin. Tarkasteluun valittiin alustavasti lemmikkipuolelta kissa, koira, hevonen, matelijat ja sammakkoeläimet, kalat, sekä linnut, ja tuotantoeläimistä nauta, sika, siipikarja, pienet märehtijät (esim. lampaat), kalat, sekä turkiseläimet. Lisäksi molemmat neuvottelukunnat pohtivat eläinten keskeisiä käyttäytymistarpeita yleisellä tasolla.

Neuvottelukunnat pohtivat alustavasti myös olennaisen käyttäytymistarpeen määritelmää. Määritelmän on oltava sama kaikilla lajeilla. Neuvottelukuntien on mietittävä, miten osoitetaan, että kyseessä on nimenomaan käyttäytymistarve, vai pitäisikö ennemminkin puhua eläimen motivaatiosta tai turhautumisesta.

Onko motivaation herättämä käyttäytymistarve, jonka patoutuminen aiheuttaa turhautumista, käännettävissä yksi yhteen olennaiseksi käyttäytymistarpeeksi? Toisaalta huomautettiin, ettei keskustelussa ole pakko takertua käyttäytymistarpeeseen, vaan keskustelua voidaan käydä hyvinvoinnin näkökulmasta ja puhua eläinten hyvinvointia edistävästä käyttäytymisestä. Silloin ei ole pakko pysytellä vain tiukasti määritellyissä käyttäytymistarpeissa. 

Teksti: Tiina Kauppinen, Eläinten hyvinvointikeskus
Kuva: Peppi Leppälahti