Raakamaito riskituote ja terveyshypetyksen kohde

Suomessa maidolla on perinteisesti ollut vahva ruokajuoman asema. Raakamaito puhuttaa puolesta ja vastaan valveutuneita ja terveelliseen ruokavalioon pyrkiviä suomalaisia. Vuoden alusta voimaan tulleen asetuksen mukaan raakamaitoa voi myydä suoraan tiloilta entistä enemmän, mutta sen riskeistä on myös informoitava entistä paremmin.

Luomu- ja lähiruoan sekä super- ja rawfoodin kaltaisten elintarvikkeiden kysyntä sekä elintarvikkeiden alkuperään liittyvän tiedon tarve on kasvanut. Myös käsittelemättömän maidon terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät asiat askarruttavat kuluttajia.

Maa- ja metsätalousministeriö on vastannut kuluttajien toiveisiin raakamaidon myymisen helpottamiseksi muuttamalla lainsäädäntöä ja lisäämällä kuluttajien turvallisuutta. Vuoden alusta voimaan tulleen asetuksen mukaan raakamaitoa saa nyt myydä suoraan tiloilta nykyistä enemmän ilman tilan laitoshyväksyntää. Samalla myyjän on informoitava ostajaa entistä paremmin.

Terveyttä edistäviä aineosia vai turhaa riskinottoa?

Kaupan kylmäkaapista käteen tarttuva purkkimaito on yleensä homogenisoitua ja kuumennuskäsiteltyä, eli pastöroitua raakamaitoa. Kuumennuskäsittelystä riippuen pääosa maidon mikro-organismeista tuhoutuu, entsyymit muuttuvat tehottomiksi ja se saa maidossa aikaan kemiallisia muutoksia. Käsittely tuhoaa kaikki tautia aiheuttavat mikro-organismit. (Evira 2012)

Käsittelemättömän maidon, eli raakamaidon, jota myös tinkimaidoksi ja tilamaidoksi kutsutaan, puolustajien mielestä lämpökäsittely hävittää raakamaidon mahdolliset terveysvaikutteiset ja harmittomat entsyymit. Monet laktoosi-intolerantit kertovat niin ikään saavansa raakamaidosta meijerikäsiteltyä maitoa vähemmän oireita. Suurin syy raakamaidon käyttöön on Eviran kyselyn mukaan kuitenkin sen maku.

Belgialainen tutkijaryhmä julkaisi viime vuonna kansainvälisessä tieteellisessä Food Control -lehdessä raportin Raw or heated cow milk consumption: Review of risks and benefits raakamaidon mahdollisista riskeistä ja hyödyistä (EUFIC 2013). Raportin mukaan maidon mikrobit tuhoava lämpökäsittely ei tutkitusti muuta raakamaidon ravintoarvoja, eikä vaikuta laktoosi-intoleranssin oireisiin. Sen sijaan raportti painottaa raakamaidon olevan mikrobiologiansa vuoksi riskituote.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan tärkeimmät suomalaisen raakamaidon elintarviketurvallisuusriskit ovat EHEC-, Listeria monocytogenes-, salmonella- ja kampylobakteerit, jotka voivat aiheuttaa vakavia sairauksia ja jälkitauteja. Bakteerit ovat vaarallisia etenkin riskiryhmille, eli pikkulapsille, vanhuksille, raskaana oleville ja henkilöille, joilla on jokin vakava perussairaus. Riskiryhmään kuuluville ei suositella raakamaidon nauttimista lämpökäsittelemättömänä. Suomessa on raportoitu vuosina 1997–2012 yhteensä kymmenen raakamaidosta tai sen tuotteesta saatua epidemiaa. Viimeisin epidemia on kahden vuoden takaa, kun viisi lasta sairastui vakavasti saatuaan EHEC-tartunnan (Evira 2014).

Kuluttajaa on informoitava kirjallisesti

Raakamaidon myymiseen liittyvää byrokratiaa on pyritty vähentämään ja toimijoiden ehtoja on yhtenäistetty. Raakamaitoa on voinut myydä vuoden alusta alkaen enintään 2500 kiloa vuodessa suoraan tilalta kuluttajalle osana alkutuotantoa, ilman laitoshyväksynnän hakemista. Suurempien raakamaitomäärien myyntiin tarvitaan ilmoitus elintarvikehuoneistosta. Raakamaitoa voi periaatteessa myös myydä tilan ulkopuolella, esimerkiksi kaupassa, mutta silloin se täytyy käsitellä hyväksytyssä laitoksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa maidon pakkaamista.

– Tilalta lähtenyt raakamaito muuttuu alkutuotteesta elintarvikkeeksi, jota koskevat EU:n lainsäädännön mukaiset lopputuotteen elintarviketurvallisuusvaatimukset, kertoo MMM:n elintarviketurvallisuusjohtaja Veli-Mikko Niemi.

Vaikka raakamaitoa olisikin käsitelty oikein tuotantopaikassa, sitä tulisi säilyttää oikeissa oloissa myös kotona. Raakamaidon säilytyslämpötila on korkeintaan+ 6 °C astetta, huoneenlämmössä maito säilyy enintään kaksi tuntia. Raakamaidon myyjän on uuden asetuksen mukaan huolehdittava elintarviketurvallisuudesta ja kuluttajan informoinnista antamalla ostajalle kirjallisesti tietoa maidon säilytyslämpötilasta ja -ajasta. Tiedoissa tulee käydä myös ilmi, että raakamaitoa ei saa antaa riskiryhmille.

Suomalaisten geenivirhe maidonjuonnin evoluution tulos

Ihminen on ainoa nisäkäs, joka juo vielä aikuisenakin maitoa. Suomalaiset ovat siinä mielessä onnekkaita, että vaikka suurin osa maailman ihmisistä on laktoosi-intorelantteja, on suurimmalla osalla suomalaisista evoluution seurauksena kehittynyt DNA-mutaatio, jonka ansioista he sietävät aikuisenakin maitotuotteita (Enattah ym. 2002).

Suomalainen juo keskimäärin noin 130 litraa maitoa vuodessa. Viimeisten 60 vuoden aikana maidon kulutus on kuitenkin vähentynyt (Tike/Maataloustilastot 2012). Luomu on löytänyt tiensä vähitellen myös kauppojen maitohyllyihin. Mahdollisimman luonnonmukaista maitoa havittelevan kannattaa kuitenkin kysellä luomuraakamaidon perään, sillä raakamaito ei automaattisesti tarkoita sitä, että se olisi luonnonmukaisesti tuotettua.

Eviran tutkimuksen (2012) mukaan on selvää, että meijerikäsittely muuttaa maidon koostumusta ja ominaisuuksia niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä. Koska kaikkia maidon pienimpiä aineosia ei kuitenkaan ole vielä tunnistettu, ei voida sanoa vielä tarkkaan mitä kaikkea lämpökäsittelyn aikana maidossa oikein tapahtuu.

”Kaiken kaikkiaan raakamaidon käyttöön liittyy hyötyjä, joiden vuoksi raakamaitoa voisi suositella käsitellyn maidon sijaan juotavaksi. Valitettavasti kolikon kääntöpuolella on raakamaidon mikrobiologinen vaara.”

Halutessaan kukin voi kokeilla itse, vaikuttaako raakamaito olotilaan erilailla, pitäen kuitenkin mielessään raakamaidon riskit. Tarvittaessa on hyvä jutella oman lääkärin kanssa.

Terveelliseen ruokavalioon pyrkivän kannattaa ottaa huomioon uudet, kansalliset ravitsemussuositukset. Ne kehottavat käyttämään rasvattomia ja vähärasvaisia maitotuotteita, sillä maidon luontaisesta rasvasta suurin osa on tyydyttynyttä rasvaa. Raakamaitoon ei myöskään lisätä välttämätöntä D-vitamiinia, toisin kuin moniin meijerimaitoihin.

On hyvä, että kuluttajien toiveita kuunnellaan ja niihin vastataan. Raakamaidon myyntirajoituksissa on kyse tasapainoilusta yksilön suojelun ja vapauden välillä. Toivottavasti raakamaidon haitoista ja hyödyistä saadaan lähitulevaisuudessa yhä tarkempaa tutkimustietoa. Kuluttajat kuitenkin viime kädessä päättävät, mitä kaupan hyllyltä löytyy.

Raakamaidon uudet säännökset. Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 27.9.2013
Usein kysyttyä raakamaidosta. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira.

Teksti: Mari Keski-Nisula

Kuva: MMM kuva-arkisto

  

Lähteet:

Enattah, N. S., Sahi T., Savilahti E., Terwilliger J. D., Peltonen L. & Järvelä I. (2002). Identification of a variant associated with adult-type hypolactasia. Nature Genetics 30: 233-237. Viitattu 7.2.2014. http://www.nature.com/ng/journal/v30/n2/abs/ng826.html

European Food Information Council EUFIC (2013). Consumption of raw poses a realistic and unnecessary health threat. Viitattu 5.2.2014. http://www.eufic.org/page/en/show/latest-science-news/page/LS/fftid/Consumption_raw_milk_realistic_unnecessary_health_threat/

Maataloustilastot (2013). Ravintotase. Ravintotase 2012 ennakko ja 2011 lopulliset tiedot. Viitattu 2.2.2014. http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/14

Raakamaito ja ruokamyrkytykset (2014). Evira. Viitattu 3.2.2014. http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/alkutuotanto/elaimista+saatavat+elintarvikkeet/maito/raakamaito+ja+ruokamyrkytykset/

Suomessa tuotetun raakamaidon biologiset vaarat (2012). Eviran tutkimuksia 4/2012. Viitattu 3.2.2014. www.evira.fi/files/products/1365138090423_tutkimus_4_2012_web_raakamaito_korjattu_040413.pdf