Yksinkertaistamisen vaikeus - Seminaarissa aiheena EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus

”Byrokratiaa ja monimutkaisuutta ei voida välttää EU-päätöksenteossa. Hallinnollinen taakka ei johdu yksinomaan komissiosta vaan koko EU:n päätöksentekojärjestelmä vaikuttaa siihen”, totesi Euroopan komission maatalouspääosaston uusi varapääjohtaja Joost Korte muutama viikko sitten CAP-seminaarissa. Korte oli kutsuttu Suomeen maa- ja metsätalousministeriön vieraaksi tutustumaan suomalaiseen maatalouteen ja maataloushallintoon sekä keskustelemaan yhteisen maatalouspolitiikan toimeenpanosta. Matka Suomeen oli hänen ensimmäinen uudessa virassaan.

Valtiosihteeri Risto Artjoki pitää paneelikeskustelua.

Maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen on ollut uudistuksen tavoitteena. Asia ei ole helppo unionissa, johon kuuluu 28 luonnonolosuhteiltaan ja hallinnolliselta kulttuuriltaan erilaista jäsenmaata. Näiden maiden kantoja ja kansalaisten mielipiteitä yritetään sovittaa yhteen EU-koneistossa toimivaksi kokonaisuudeksi. Kompromissit ja poikkeukset monimutkaistavat asioita väkisin.

Parlamenttiko syypää?

Ainoa suorilla vaaleilla valittu EU:n toimielin, parlamentti, on yhä vahvemmin mukana päätöksenteossa ja maatalouspolitiikan uudistuksessa ensi kertaa täysivertaisena lainsäätäjänä. Seminaarissa puhunut professori Jyrki Niemi korostikin, että uudistuksen valmistelu kesti tällä kertaa normaalia pidempään juuri parlamentin takia. Toki on muiste

ttava, että parlamentin mukaanotto lisäsi päätöksenteon demokraattisuutta.

MTK:n puolesta puheenvuoron esittänyt lakimies Marica Twerin suhtautui kriittisemmin maatalouspolitiikan hallinnolliseen taakkaan. Koko yksinkertaistaminen on viljelijöiden mielestä unohdettu. Twerinin mukaan erityisesti komissiossa valmisteilla olevat, niin kutsutut delegoidut säädökset aiheuttavat lisää tarpeetonta hallinnollista taakkaa. Näiden alempiasteisten säädösten tarkoitus on auttaa politiikan toimeenpanossa ja ne eivät saa mennä CAP:n poliittisen sovun yli.
Varapääjohtaja Korte lupasi, että komissio pohtii vielä tarkkaan delegoituja säädöksiä, jotta esimerkiksi sanktiot olisivat kohtuullisia. Korten mukaan komission valmistelu on loppusuoralla ja säädökset julkaistaan maaliskuun alussa.

Toimeenpano alkamassa

Seminaarin sanoma ei ollut pelkästään synkkä. Varapääjohtaja Korte uskoi maatalouspolitiikan uudistuksen lisäävän sen hyväksyttävyyttä veronmaksajien keskuudessa. Hän muistutti myös, että jäsenmailla on paljon valtaa vaikuttaa politiikan toimeenpanoon niin, että se sopii kunkin maan tarpeisiin. Korten mukaan CAP:n tarkoitus on turvata EU:n maataloussektorin kilpailukyky yhä kovenevassa globaalissa kilpailussa. Vientituistaan ja maailmanmarkkinoita vääristävästä kauppa- ja maatalouspolitiikasta mollattu EU ei myös ole enää mikään silmätikku kansainvälisen kauppajärjestön kokouksissa.

Seminaarin puhujat yhteiskuvassa.

Tilaisuudessa puheenvuoron käyttänyt maa- ja metsätalousministeriön maatalousneuvos Kari Valonen totesi, että suomalaisen maataloushallinnon tavoitteena on pitää politiikan uudistuksen hallinnollinen taakka kurissa. CAP:n tavoitteet Suomessa ovat vastaisuudessakin monimuotoisen maataloustuotannon ylläpitäminen koko maassa, maaseutualueiden elinvoimaisuuden takaaminen sekä ympäristön suojelu ja kestävä käyttö. Toimeenpanon valmistelu on jo hyvässä vauhdissa, jotta ensi vuoden alussa kaikki on valmiina.

Teksti ja kuvat:
Sanna-Helena Rantala, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö