Maatalouden ympäristötieto kiinnostaa

Pätevän ja riittävän tarkan ympäristötiedon hankkiminen maataloussektorilta on tärkeää. Siksi maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa selvitys- ja tutkimushankkeita, joiden avulla saadaan uutta tietoa aihepiiristä. Yksi tällaisista on Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n juuri valmistunut hanke maatilakohtaisen ympäristötiedon hallinnasta eli HierarchyNet-hanke. Se sai rahoituksensa MMM:n laatuketjutyön hankevaroista.

Jokioisten maiseman kangaskudos.

HierarchyNet-hankkeen loppuseminaari pidettiin 31.1.2014 MTT:ssä Jokioisilla. Paikalla oli tutkijoita ja hallinnon edustajia sekä myös varsin suuri joukko maataloustuottajia. 

Uudet mallit aiempia tarkempia

  

Vaikka hankkeen virallinen nimi Jäljitettävyyttä ja vastuullisuutta palvelevan elinkaaripohjaisen ympäristötiedon hallintamallin määrittely ja käytön kehittäminen elintarvikeketjussa on varsin juhlallinen, seminaarin annista selvisi maalaisjärjellä: kyse on tuotantotietojen keräämisestä ja niiden hyödyntämisestä.

Kansalliset keskiarvotiedot ja -arviot eivät riitä, jos halutaan selvittää tilan ympäristövaikutuksia ja toteuttaa korjaavia toimenpiteitä. HierarchyNet-hanke keskittyikin tilakohtaisiin mallinnuksiin: siinä kehitettiin menetelmät, joilla voidaan arvioida peltolohkojen ravinnehuuhtoutumia sekä seurata viljelypanosten ja energian käyttöä. Myös lypsykarjan panoksia ja päästöjä voidaan arvioida ja kohdentaa.

Uudella mallilla voidaan tarkastella tilan lohkojen typpi- ja fosforihuuhtoumia, joten se on paljon tarkempi kuin nyt käytössä olevat yksinkertaistetut tilastomallit. Tiedon avulla saadaan lasketuksi tilan tuotteille kokonaisympäristövaikutukset.

HierarchyNET-hankeryhmä

Miksi hankkeessa tuotettu tieto on tärkeää?

Ruuantuotannon ympäristötiedot ovat yhteiskunnallisesti tärkeitä. Ne liittyvät niin ruoka-, ympäristö-, kuluttaja- kuin tukipolitiikkaankin. Maatalouden vaikutukset ympäristöön ovat nykyään kohtalaisen suuren keskustelun, jopa kiistelyn, aiheena. Keskusteluissa esitetään varsin paljon oletuksia ja yleistyksiä. On hyvä saada aiheesta lisää tutkittua tietoa.

Yksi tärkeimmistä näkökulmista on kuitenkin maatalouden kilpailukyky ja kannattavuus. Silloin kun viljelijä saa viljelylohkoittain tietoja tuotantonsa ympäristövaikutuksista, hän voi tehdä mahdollisesti tarvittavia korjausliikkeitä. Ympäristövaikutukset voivat pienentyä ja tilan talous kohentua ilman, että tuotteiden laatu huononee. 

Keskustelu ja kehittämistyö jatkuu

Jokioisten seminaarialustukset saivat aikaan vilkkaan keskustelun. Osa keskustelusta sivusi ympäristötukea ja sitä, että uuden maaseudunkehittämisohjelman ympäristötoimenpiteiden pitäisi taipua nykyistä paremmin myös erityistapauksiin. Tämä ei ole yksinkertainen asia toteuttaa.

Seminaarissa tuotiin esille myös näkemys siitä, että hyvä ohjelmasuunnittelun lähtökohta olisi tuotantoedellytyksien parantaminen tuotantopanosten rajoittamisen asemesta.

Osa seminaariyleisöstä pohti hankkeessa rakennetun tiedonhallintamallien kustannuksia ja käyttökelpoisuutta. Tutkijoiden mukaan jatkokehityksessä on omat haasteensa. Esimerkiksi huuhtoumamalleihin tulee lisää vaikeusasteita, jos lohkolla on useita valuma-alueita tai jos kyseessä on suuret valuma-alueet.

Myös mitattujen tietojen siirtäminen tietokantaan on vaativa asia. Mallien toimivuus on testattu käytännössä, mutta ne ovat silti vasta prototyyppejä. Mahdollinen tuleva tuotantosovellus olisi verkkopalvelupohjainen. Tehtävää siis riittää vielä!

Teksti ja kuvat: Seija Ahonen-Siivola, ylitarkastaja, MMM/markkinayksikkö

Kirjoittaja toimii Laatuketjun hankevastaavana ja oli HierarchyNet-hankkeen ohjausryhmän jäsen. 

Lisätietoa HierarchyNet-hankkeesta löytyy täältä. 

HierarchyNet-hankeryhmän kuvassa: Pasi Suomi (MTT), Yrjö Virtanen (MTT),

Katri Rankinen (SYKE) ja Marja-Liisa Vieraankivi (MTT).