Maaseutuohjelmaa koskeviin kysymyksiin saa nyt vastauksia! |
Tukiuudistusta katsotaan kokonaisuutena
– Suomen maaseutuohjelma on yksi EU:n parhaista. Sen rahoitus on turvattava, oli maataloustukineuvottelujen lähtökohta, valtiosihteeri Risto Artjoki kertoi peilaten kolmea kulunutta vuotta, joina tukiuudistusta on valmisteltu. Muualla EU:ssa maaseudun kehittämisen varoihin tuli keskimäärin neljän prosentin vähennyksiä, mutta Suomen osuus onnistuttiin säilyttämään kutakuinkin ennallaan, Artjoki selosti ohjelman esittelytilaisuudessa.
Maaseutuohjelman valmistelussa on täytynyt tehdä monenlaisia valintoja. Artjoen mukaan lähiruokaa ja luomua tukevat toimet nostettiin korkealle. Niihin liittyvät investoinnit ja hanketuet ovat tärkeitä, ja luomun rahoitusosuus kasvoi edellisestä kaudesta.
Ympäristötuessa tehtiin isoja rakenteellisia muutoksia, joilla halutaan tehostaa tukea ja vähentää ympäristökuormitusta. Tukia kohdennetaan tila- ja aluekohtaisesti, ja järjestelmä huomioi alueen vesistön tilan. Artjoki kertoo ympäristökorvausuudistuksen olleen monimutkainen prosessi.
– Tukijärjestelmäkokonaisuudessa on huomioitava myös tulotukielementit. Luonnonhaittakorvausten tukitasoja nostettiin, millä haluttiin huomioida vähennyksiä suorissa tuissa. Ympäristökorvaus on kuitenkin korvausta ympäristötyön aiheuttamista kustannuksista, ei tulotukea, Artjoki huomautti.
Maaseudun tulevaisuus on valoisa
Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maalasi puheessaan hyvää tulevaisuutta maaseudulle. – Näkymät ovat olleet valoisammat viime aikoina. Suomalaisuudessa maaseudulla on uudenlainen draivi, kuin menneinä vuosikymmeninä on ollut, Husu-Kallio kuvaili.
Kansliapäällikkö näki ohjelmassa paljon mahdollisuuksia ja konkreettisia apuvälineitä muun muassa biotalouden edistämiseen käytännössä. Tärkeänä Husu-Kallio pitää sitä, että eettisyys ja kestävyys ovat tulleet vahvemmin mukaan maaseudun kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.
Husu-Kallio välitti viestiä erityisesti nuorille, joiden toivotaan tarttuvat maaseudun ja maaseutuohjelman mahdollisuuksiin. – Nuoriso on ohjelman keskiössä, Husu-Kallio linjasi.
Konkreettisia toimia
Seminaarissa saatiin tuoreita uutisia Husu-Kallion paljastaessa, että ministeriö on tarttumassa entistä vahvemmin ravinteiden kierrätyksen kysymyksiin. MTT:n johdolla käynnistyy lantaprojekti, jonka avulla maatalouden ravinteet halutaan saada tarkemmin hyötykäyttöön. Koordinaattoriksi hankkeeseen tulee Tarja Haaranen ympäristöministeriöstä.
Yleisöstä nousi huoli lisääntyvästä byrokratiasta. Kansliapäällikkö vahvisti huolen aiheellisuuden: – Ohjelmaa ei tehdä viranomaisia varten, vaan maaseudun elinkeinoelämää varten. Havaitut ongelmat byrokratiassa täytyy nimetä, jotta niihin voidaan tarttua, Husu-Kallion painotti ja muistutti että pelkkä byrokratian parjaaminen ei auta. Samaa konkreettisuutta Husu-Kallio toivoi ohjelman vaikuttavuuden osoittamiseen ja haastoi kaikki mukaan talkoisiin keräämään tuloksia mittavaa aineistoa.
Kuten ohjelman ennakkoarvioinnin tehneen MDI:n puheenvuoron käyttänyt Sinikukka Pyykkönen totesi, nyt on aika kertoa kaikilla kanavilla, miten maaseutuohjelmaa voi hyödyntää. Valtiosihteeri Artjoki totesi aikataulun olevan haasteellinen, mutta Suomen päästä annetaan kaikki tuki, jotta komissio saisi ohjelman hyväksyttyä syksyllä ja ohjelman tuet olisivat haettavana ensi vuoden alussa.
Teksti: Annukka Lyra, tiedottaja, maa- ja metsätalousministeriö
Kuva: MMM / Mavi arkisto, Martina Motzbäuchel
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti