EU:n elintarvikelainsäädännön ensisijainen tavoite on varmistaa kuluttajan
terveyden ja muun kuluttajansuojan korkea taso. Kuluttajalle myytävien tai
tarjoiltavien elintarvikkeiden on oltava turvallisia. Kuluttajaa ei myöskään
saa johtaa harhaan. Yksi Euroopan unionin keskeisin periaate on tavaroiden
vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla. Tämä ei onnistu, jos kaikilla on omat
säännöt.
Vain suorat kurkut kelpaavat? Pötyä! |
Parhaillaan on käynnissä elintarvikelainsäädännön keskeisten säädösten
uudelleenarviointi. Selvitetään, ovatko säädökset edelleen tarkoitukseensa soveltuvia, ovatko
tavoitteet relevantteja ja oikeasuhteisia sekä ovatko tavoitteiden
saavuttamiseksi osoitetut työkalut toimivia.
Elintarvikkeiden täytyy olla turvallisia alkuperästä
riippumatta
Kuluttajat
tekevät itse omat valintansa ja tarvitsevat päätöksenteon tueksi riittävät
tiedot. Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia siitä, mistä ruoka tulee,
missä ja miten se on tuotettu ja tehty sekä minkälaisen reitin se on kulkenut
kuluttajan ruokapöytään. Alkuperämerkintöjä koskevia vaatimuksia kehitetään parhaillaan
asteittain EU-lainsäädännössä vaikutusarviointien pohjalta.
Uusien merkintävaatimusten luominen ei kuitenkaan paranna kuluttajien
luottamusta, jos ei voida riittävällä tavalla varmistaa, että merkinnät ovat
oikein. Kaikkien EU:n markkinoilla olevien elintarvikkeiden täytyy olla
turvallisia ja lainsäädännön vaatimusten mukaisia siitä riippumatta, mistä
maasta ne ovat peräisin. Kuluttajan on voitava luottaa siihen, että
alkuperämaata koskeva tieto kuten myös muut elintarvikkeesta annettavat tiedot
ovat oikein. Tietojen todentaminen edellyttää elintarvikealan toimijoilta
kattavaa jäljitettävyysjärjestelmää.
EU ei uhkaa Suomen marjoja ja sieniä
Villiruoka on päivän trendi. Ruokaa halutaan suoraan puhtaasta luonnosta mahdollisimman
prosessoimattomana kuluttajan lautaselle. Villiruokaa ovat marjat, sienet,
luonnonyrtit, riista ja kala. Suomalaiset jokamiehenoikeudet. tuovat
luonnonantimet varsin laajasti jokaisen ulottuville. Elintarvikelainsäädäntö ei rajoita luonnonvaraisten
kasvien keräämistä omaan käyttöön millään tavalla. Kun luonnontuotteita myydään
kuluttajille tai tarjoillaan ravintolassa, toimintaan sovelletaan
elintarvikelainsäädännön vaatimuksia esimerkiksi hygieniasta ja muusta
elintarviketurvallisuudesta.
Parhaillaan uudistetaan EU:n uuselintarvikeasetusta. Uuselintarvikkeella
tarkoitetaan elintarviketta, jolla ei ole yksiselitteistä kokemukseen tai
kaupalliseenkin toimintaan perustuvaa käyttöhistoriaa EU:n alueella ennen
vuotta 1997. Uuselintarvikeasetus edellyttää, että tuotteiden, jotka eivät ole
aiemmin olleet käytössä tai ovat olleet ainoastaan marginaalikäytössä,
turvallisuus arvioidaan ennen niiden saattamista markkinoille. Väestöön kuuluu
terveiden aikuisten lisäksi myös herkkiä kuluttajaryhmiä, kuten lapset, vanhukset,
raskaana olevat, allergikot ja tai jatkuvaa lääkitystä kaipaavat kuluttajat,
joiden turvallisuuden varmistaminen edellyttää erityisiä toimia. Kun turvallisuutta
arvioidaan uuselintarvikeasetuksen nojalla, tuotteen käytölle voidaan esittää rajoituksia
tai edellyttää erityisiä pakkausmerkintöjä turvallisen käytön varmistamiseksi.
Perinteisiltä elintarvikkeilta ei edellytetä
ennakkoarviointia, sillä niitä pidetään käyttökokemuksen kautta tuttuina ja
turvallisina, ja kuluttajat osaavat ilman eri ohjetta käyttää niitä oikein ja esimerkiksi
hyödyntää vain tietyt kasvinosat.
Uuselintarvikeasetuksen uudistamisen on pelätty uhkaavan muun muassa suomalaisille
tärkeiden marjojen ja sienien keräämistä, käyttöä ja myyntiä. Tämä huoli on
turha. Mikäli luonnontuotteella tai millä tahansa elintarvikkeella on
käyttöhistoriaa EU:n alueella ennen vuotta 1997, uuselintarvikeasetuksen
edellyttämää turvallisuusarviointia ja hyväksymistä ei vaadita. Tällaista
käyttöhistoriaa meidän perinteisillä marjoilla, sienillä ja monilla muilla
luonnosta saatavilla tuotteillamme on.
Vain
suorat kurkut kelpaavat?
EU:n
elintarvikelainsäädäntöön liittyy melkoinen määrä väärinkäsityksiä ja
pelkojakin. Yksi sitkeimmistä myyteistä liittyy siihen, että ainoastaan suorat
kurkut kelpaavat Euroopan markkinoille.
1990-luvulla
säädetyt tuoreita kasviksia koskevat vaatimukset liittyivät kasvisten ulkoiseen
laatuun, eivät turvallisuuteen. Tämä niin sanottu käyriä kurkkuja koskeva
säädös kumottiin vuonna 2009. EU:n markkinoilla myytävien tuoreiden kasvisten
on oltava hyvälaatuisia ja turvallisia, mutta kaiken kokoiset ja muotoiset kasvikset
ovat sallittuja.
Teksti: Anne
Haikonen, lainsäädäntöneuvos, maa- ja metsätalousministeriö
Kuvat: MMM
kuva-arkisto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti