Nämä asiat selviävät äskettäin julkaistusta Argumenttipankista, johon on koottu kaikki tärkeimmät lähiruoan ekologisen kestävyyden osa-alueet. Argumenttipankki tehtiin osana maa- ja metsätalousministeriön Lähiruokaohjelman rahoittamaa Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvitys -hanketta.
Kaksi sukupolvea hernepellon laidassa |
Hyötyä tuottajille ja kuluttajille
Argumenttipankin avulla lähiruoan tuottaja voi ensinnäkin tunnistaa ja kehittää toimintansa ekologisia kestävyystekijöitä. Toiseksi hän voi löytää Argumenttipankista perusteita tuotteiden ekologisesta kestävyydestä viestimiselle ja markkinoinnille.
Pussitettua Hulda-hernettä |
Kuluttajille argumentit antavat perusteita ekologisesti kestävän lähiruoan valintaan. Ne helpottavat arkisissa ruokavalinnoissa kertomalla, miten lähituotteet tukevat ekologista kestävyyttä ja minkä vuoksi lähiruokaa ylipäätään kannattaa suosia.
Tietoja selvityshanketta varten kerättiin neljältätoista suomalaiselta lähiruokaketjulta, joihin kuuluivat alkutuotanto-, jalostus-, pakkaus- ja kuljetusyrityksiä sekä kauppoja, ammattikeittiö tai lähiruokapiiri.
Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvityshankkeen toteuttivat yhteistyössä Turun yliopiston Brahea-keskus, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT sekä Jyväskylän ja Hämeen ammattikorkeakoulut ajalla 1.1.2013 - 30.6.2014.
Argumenttipankki on kaikkien käytössä ja löytyy osoitteessa: http://www.utu.fi/fi/yksikot/braheadevelopment/palvelut/osaamisalueet/elintarvikeala/Sivut/lahiruoan-ekologia.aspx
Hankkeen laajempi selvitys julkaistaan verkossa MTT Raporttina elokuussa 2014.
MTT Raportti 145: Lähiruuan ekologisten vaikutusten selvitus
Teksti ja lisätietoja: projektipäällikkö Leena Erälinna, Turun yliopiston Brahea-keskus,
p. 040 684 7450, etunimi.sukunimi@utu.fi.
Kuvat: Janne Rauhansuu
* Päivitetty 1.10.2014: lisätty linkki (MTT Raportti 145)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti