Kouluruoka jää yläkouluikäisillä helposti muiden vaihtoehtojen varjoon huolimatta siitä, että se on laadukasta ja huolella valmistettua. Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Teknologian tutkimuskeskus VTT etsivät hankkeessaan ”Nuorten vuorovaikutusmaailman keinoin arvostusta kouluruokailuun” keinoja saada yläkoululaiset näkemään kouluruoan hyvät puolet kouluruoan parjauksen sijaan.
Otimme hankkeen päätavoitteiksi kouluruoan ja sen tekijöiden arvostuksen lisäämisen niin oppilaiden kuin koko kouluruokayhteisön keskuudessa sekä tietämyksen lisäämisen kouluruokaan liittyvästä ruokaketjusta. Hankkeeseen lähtivät mukaan kahden espoolaisen ja kahden eteläsavolaisen koulun 7.-luokkalaiset. Mukana oli myös kolme vertailukoulua hankkeen vaikuttavuuden arvioimiseksi.
Tehtäviä kouluruoasta
Hankekouluissa toteutettiin kullekin koululle räätälöity tehtäväpaketti, jossa käsiteltiin kouluruokailua ja kouluruoan alkuperää. Oppilaat muun muassa laskivat kouluruokaa korvaaviin välipaloihin kuluvia rahasummia, tutustuivat ruoantuottajiin ja haastattelivat koulukeittiön henkilökuntaa. Tehtävät toteutettiin sopivien oppiaineiden tunneilla. Tehtävien kokoamiseen ja tulosten kommentointiin käytettiin yhteiskehittämisalusta Owelaa.
Hankkeessa kehitetyt ja testatut tehtävät on koottu tehtäväpaketiksi. Paketti on ladattavissa verkosta ja se on vapaasti kaikkien koulujen käytettävissä.
Muutos parempaan
Hankkeen onnistumista arvioitiin toteuttamalla oppilaille alku- ja loppukyselyt. Tulosten perusteella pilottikoulujen oppilailla oli tapahtunut myönteisiä muutoksia asenteissa kouluruokailua kohtaan. Pilottikoulujen oppilaat arvioivat käsityksensä kouluruoasta ja -ruokailusta muuttuneen positiivisemmiksi vuoden aikana.
Pilottikoulujen oppilaat antoivat kouluruoalle keskimäärin saman arvosanan 7.- ja 8.-luokkalaisina kun taas vertailukouluilla kouluruoalle annettu arvosana laski. Osallistumisaktiivisuus kouluruokailuun pysyi ennallaan.
Pilottikoulujen oppilaista useampi kuin vertailukoulujen oppilaista arvioi oppineensa uutta kouluruoan raaka-ainetuottajista, jalostajista tai valmistuksesta. Voidaan siis todeta, että ottamalla kouluruokailu aiheeksi eri oppiaineisiin, voidaan sen arvostusta oppilaiden keskuudessa kohentaa.
Kotimaisuus tärkeää
Oppilaat pitivät ruoan kotimaisuutta tärkeänä. Raaka-aineiden suomalaisuuden pitäminen tärkeänä lisääntyi 8.-luokalle siirryttäessä. Lisäksi pilottikouluissa ruoan valmistuksen kotimaisuutta tärkeänä pitävien osuus kasvoi 7.-luokalta 8.-luokalle siirryttäessä kun se vertailukouluissa pysyi samana.
Lähtöoletuksena hanketoimijoilla oli mielikuva yläkoululaisista aktiivisina verkkokeskustelijoina ja -kommentoijina – ovathan nämä diginatiivit tietoteknisiltä valmiuksiltaan näppäriä ja osaavia. Kuitenkin kouluruokailutilanteesta kertominen ja toisten tarinoihin kommentointi oli niukkaa ja osittain epäasiallista verkkokeskusteluissa.
Opettajajohtoinen, kasvokkain käyty keskustelu ja tehtävistä saatujen tulosten arviointi oli asiallista. Nuoret tarvitsevat aikuisen ohjausta kommentointiin ja esimerkkiä, miten toisten työhön ja tuotoksiin suhtaudutaan arvostavasti.
Olisi mielenkiintoista nähdä, miten tehtävien ottaminen vakituiseksi osaksi opetusta eri oppiaineissa vaikuttaisi pidemmällä aikavälillä oppilaiden asenteisiin ja kouluruokailuun osallistumiseen.
- Tehtäväpaketti koulujen käyttöön
- Nuorten vuorovaikutusmaailman keinoin arvostusta kouluruokailuun -hankkeen loppuraportti
Teksti: Eliisa Kotro, lehtori, Mamk ja Saara Pentikäinen, tutkija, VTT
Kuva: Eliisa Kotro
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti