Eläinsuojelulain uudistusta varten on käytettävissä viimeisin tutkimustieto

Maa- ja metsätalousministeriössä tehtävää eläinsuojelulain kokonaisuudistusta varten on viimeisen puolen vuoden aikana valmistunut lukuisia selvityksiä. Viimeisimpänä julkistettiin tänään selvitys parsi- ja pihattonavetoissa elävien nautojen hyvinvoinnista ja mahdollisen parsinavetoista luopumisen talousvaikutuksista maidontuotantoon.

Laiduntaessaan lehmä saa toteuttaa olennaisia käyttäytymistarpeitaan.

Tänä vuonna ovat navettaselvityksen lisäksi valmistuneet selvitykset hevospilttuista ja löytöeläinten hoidon järjestämisestä. Lisäksi maa- ja metsätalous-ministeriön yhteydessä toimivat eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnat ovat saaneet valmiiksi näkemyksensä tuotantoeläinten sekä harrastus- ja seuraeläinten olennaisista käyttäytymistarpeista.

Eläinsuojelulakia MMM:ssä valmistelee työryhmä, joka koostuu viranomaisista, eläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntien, eläinlääkäriliiton ja kuntaliiton edustajista. Lisäksi lainvalmistelussa on laajempi ohjausryhmä, jossa on edustus myös muun muassa elinkeinosta ja eläinsuojelujärjestöistä. Ohjausryhmä tekee linjaukset lakiehdotukseen työryhmän esitysten pohjalta.

Lainvalmistelusta on aiemmin kerrottu Verso-blogissa viime maaliskuussa.

Työryhmä pohtinut eläinten hoitoa ja käsittelyä

– Viimeisen puolen vuoden aikana työryhmässä on pohdittu eläinten hoitoa ja kohtelua koskevia yleisiä säännöksiä, kertoo työryhmän yhtenä sihteerinä toimiva eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullola ministeriöstä.

– Työryhmässä on noussut esiin ajatus, pitäisikö lakiin säätää kaikille ammattimaisille eläintenpitäjille velvollisuus varautua häiriötilanteisiin, kuten sähkö- ja vesikatkoihin. Tämä on jo nyt ehtona eläinten hyvinvointituessa. Työryhmällä on ajatus, että tämä velvollisuus laajennettaisiin koskemaan kaikkia ammattimaisia eläintenpitäjiä, myös seura- ja harrastuseläinten, Pullola sanoo.

Eläinlajikohtaisesti pohditaan myös, pitäisikö lakiin kirjata selkeä velvoite totuttaa eläin pitopaikkaansa, ympäristöönsä ja ihmisen käsittelyyn. Taustalla on tieto siitä, että eläimen tuntema stressi vähenee ja ihmisen turvallisuus paranee, jos eläin on tottunut ihmisen käsittelyyn.

Löytöeläinten kuljetus ja hoito kirjataan lakiesitykseen

Löytöeläinten kuljetuksesta pitää päättää laissa.

Löytöeläinten kohtelusta valmistui selvitys kesällä. Sen mukaan löytöeläinten säilytys ja käsittely vaihtelee suuresti eri kunnissa, myös kustannuksiltaan. Laki velvoittaa kunnat järjestämään löytöeläinten säilytyksen.

– Löytöeläinten kohdalla keskeisin kysymys on ollut kuljetuksen järjestäminen löytöpaikasta löytöeläinhoitolaan. Voimassa olevassa laissa ei ole määritelty, kenen vastuulla ja kustannettavana kuljetus on. Tämä puute on tiedostettu ongelmaksi, joka pitää ratkaista, Pullola kertoo.

– Lisäksi lakiin pitää miettiä, minkä tasoista hoitoa eläimille löytöeläinhoitolassa pitää voida antaa. Näihin kysymyksiin ei ole vielä vastauksia.

Eläintenpitokieltojen tarkistamisvaltuuksiin muutoksia

Työryhmän toinen sihteeri Minna Ruotsalo kertoo, että eläinsuojeluvalvontaa koskevaa lukua on syksyn aikana työstetty luonnokseksi ja käsitelty jo pariin otteeseen työryhmässä.

– Tällä hetkellä ehdotetaan, että eläintenpitokieltoja voitaisiin valvoa muutoinkin kuin tavanomaisen eläinsuojeluvalvontakäynnin yhteydessä. Nykyään henkilön eläintenpitokiellon mahdollinen olemassa olo tulisi tarkistaa rekisteristä aina, kun tehdään eläinsuojeluvalvontakäynti, Ruotsalo toteaa. 

Lisäksi kiellon noudattamista valvotaan, jos on syytä epäillä, että henkilö rikkoo hänelle määrättyä eläintenpitokieltoa. Hänen mukaansa ajatus eläintenpitokieltojen tarkastamisesta myös ilman epäilyjä tuli poliisilta itseltään koulutustilaisuudessa.

Eläinkilpailuja järjestäville tahoille on juuri lähetetty kysely kilpailuihin liittyen. – Meillä on melko vähän tietoa eläinkilpailuista. Viranomaisilla ei ole esimerkiksi tarkkaa tietoa siitä, kuinka usein eläinlääkäri on läsnä järjestettäessä eläinkilpailu ja tätä selvitetään kyselyllä, Ruotsalo sanoo.

Vielä tänä vuonna on valmistumassa eläinsuojeluvalvonnan valtiollistamista koskeva selvitys.

Selvitykset porsimishäkeistä ja lemmikkien rekisteröinnistä

Vielä loppuvuonna on tarkoitus selvityttää, mitä merkitsisi kissojen ja koirien rekisteröintivelvoite. Myös selvitys emakoiden tiineytyshäkeistä on tulossa, kun sillekin löydettiin tekijä.

Lakiuudistuksessa on vielä käsiteltävä muun muassa eläinjalostusta, eläinlääketieteellistä hoitoa ja eläimille tehtäviä toimenpiteitä koskevat pykälät sekä eläinkilpailuja, dopingia, näyttelyitä, eläinten koulutusta ja eläinsuojeluvalvonnan organisointia koskevat asiat. Lisäksi eläinsuojelulain yhtymäkohdat muun muassa metsästys- ja kalastuslakiin selvitetään esimerkiksi  ´pyydystä ja päästä´ -kalastuksen osalta.

– Työryhmässä on keskusteltu myös eri eläinlajien soveltuvuudesta lemmikeiksi. Ajatuksena on, että eläinsuojelulain nojalla pitäisi voida rajoittaa esimerkiksi joidenkin eksoottisten eläinten pitoa lemmikkinä, tuotantoeläimenä ja sirkuseläimenä. Jo nykyisessä laissa on rajoitettu sirkuksessa pidettäviä eläinlajeja ja tuotantotarkoituksessa tarhattavia eläinlajeja, Pullola kertoo.

Mahdolliset eläinlajirajoitukset tulevat kuitenkin lakia alemmalle asetustasolle. Iso avoin kysymys on myös loukkaantuneiden luonnonvaraisten eläinten hoidon järjestäminen. Eikä aivan pieni kysymys ole myöskään ns. rituaaliteurastus.

Katse pitkälle tulevaisuuteen

Molemmat työryhmän sihteerit ovat kovan työpaineen allakin yksiselitteisen innoissaan työstään. – Aika hienoa, että saan tehdä tällaista mielenkiintoista työtä, Minna Ruotsalo toteaa.

Ristiriidatonta eläinsuojelu ei ole ja monissa kysymyksissä ääripäät ovat valovuoden päässä toisistaan ja kritiikkiä tulee monelta suunnalta. Silti virkamiehillä ei mene sisu kaulaan. Tiina Pullola kiteyttää työn haasteet näin: 

– Tämä on työ, joka on pakko tehdä huolellisesti ja siihen menee aikaa. Tärkeää on, että kaikki työssä mukana olevat osaisivat katsoa pitkälle tulevaisuuteen, jotta nyt tehtävä laki kestää aikaa.

Tiedote 14.10.14: Eläinsuojelulain valmistelu etenee - navettamuotojen hyvinvointi- ja talousvaikutukset selvitetty.

Teksti: Kati Leppälahti, tiedottaja, maa- ja metsätalousministeriö
Kuvat: Maa- ja metsätalousministeriön kuva-arkisto