Puutarhan tuotantoaika on maaliskuulta marraskuulle. Isäntäparin lisäksi töitä paiskivat kaksi vakinaista työntekijää, 2–3 harjoittelijaa ja muutaman kesätyöntekijä. Pääasiallisesti tuotteet markkinoidaan tukkujen kautta ravintoloihin ja erikoiskauppoihin. Koska tuotteet pitää saada kuluttajille tuoreina, ei toimituksia juuri mene pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Puutarhan liikevaihto on 200 000 – 250 000 euroa.
 |
| Erikoissalaatteja, yrttejä, versoja, minisalaatteja, syötäviä kukkia;
mitkä aromit! Salaateista eniten tuotetaan roomansalaattia. Yrttejä on paljon: rakuuna, korianteri, saksankirveli, rosmariini, marokonminttu ja sitruunaverbena. Avomaalla kasvatetaan raparperia, kesäkurpitsaa ja varhaisperunaa. Syötävistä kukista tuotetaan orvokkeja, samettikukkia, kurkkuyrttiä ja kesäkurpitsan kukkia. |
Luomukasvihuonetuotanto on kehittynyt paljon siitä, kun Ahlberg ja Tengvall siirtyivät luomutuotantoon vuonna 2000. Nyt käytössä ovat nestemäiset lannoitteet ja eristetyt kasvualustat. Uhkana tuotannolle ovat EU-komission suunnittelemat luomukasvihuoneita koskevat säädökset. Ne eivät sovellu Suomessa eikä muissa Pohjoismaissa pitkään käytössä olleisiin tuotantotapoihin.
Syyskuun alkupuolella EU-komissiosta apulaisosastopäällikkö Monique Pariat ja luomuyksikön Manuel Rossi Prieto tutustuivat Ahlbergin luomutuotantoon. Suomessa kasvihuonetuotannossa siirryttiin 1960-luvulla kasvualustojen käyttöön, joka tarkoittaa sitä, ettei kasveja istuteta maahan.
Ilmastomme takia maa on liian kylmä taimille. Koko maaperää ei ole taloudellisesti järkevää lämmittää vaan ainoastaan maasta eristetty kasvualusta. Toinen ilmastosta johtuva vaatimus on keinovalaistus, jota tarvitaan alkukeväällä ja syksyllä. Kesällä luonnonvaloa on ihan riittämiin.
 |
| EU-komission luomuyksikön Manuel Rossi Prieto tutustuu nestemäiseen luomulannoitteeseen. |
 |
| Koko maaperää ei voi lämmittää talvipakkasilla, vain kasvualusta, selvittää Ahlberg Madame Pariatille. |
Turvetta käytetään kasvualustoissa ja sitä on riittämiin, vaikka osa Suomen soista on suojeltuja. Suomessa turvemaita on kolmannes viljelyalasta, mikä on suurin osuus EU-maissa. Ahlbergeillä turvetta käytetään versojen tuotannossa, jonka jälkeen kasvualusta käytetään usean kompostointikierroksen jälkeen vuorollaan eri kasveille. Viimeksi kasvualusta päätyy avomaan tuotantoon. Nestemäiset luomulannoitteet ja biologiset torjuntaeliöt ovat olleet käytössä pitkään.
Kasvualustat vähentävät kasteluveden määrää ja estävät ravinteiden karkaamisen ympäristöön. Niiden avulla vältetään kasvualustan muuttuminen vähitellen suolaiseksi, jolloin se pitää ”huuhtoa” puhtaaksi. Kasvualustojen desinfiointia höyryttämällä ei ole Pohjoismaissa käytetty sitten 1950–1970-lukujen, sillä se tappaa myös maaperän hyötyeliöt. Kasvupöydät ovat myös ergonomisesti hyviä.
 |
| Kasvupöytien käytön monet edut tulivat tutuiksi Monique Pariatille mahtavien basilikojen keskellä. |
 |
| Mademe Pariat ihastui Ahlbergin puutarhan luomukorianterin ja -mintun
voimakkaaseen aromiin, taustalla myhäilee ministeriön EU-koordinaation päällikkö Kari Valonen. |
Teksti ja kuvat: maatalousylitarkastaja Leena Seppä, maa- ja metsätalousministeriö
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti