Maaseudun kehittäjä, maaseudun edun tekijä, hyvien käytäntöjen välittäjä, maaseudun ja maatalouden kehittäjien kokoava voima…Mavea voisi kuvailla monin eri sanoin. Viimeiset seitsemän vuotta ovat olleet Mavelle ja sen yhteistyötahoille monipuolista ja aktiivista aikaa. Sato on nyt kuitenkin korjattu ja kevään kylvö tapahtuu toisaalla – parin korttelin päässä Alvar Aallon kadulla.
Maaseutuverkostoyksikön läksiäisseminaari pidettiin Helsingin Säätytalolla tiistaina 17. joulukuuta. Yksikkö siirtyi vuoden 2014 alusta osaksi Maaseutuviraston maaseutuelinkeino-osastoa. Maaseutuverkostoyksikkö perustettiin silloisen maa- ja metsätalousministeriön maatalousosaston yksiköksi Seinäjoelle vuonna 2007. Yksikkö jatkaa EU-ohjelmakausien välisen sillan rakentamista vielä vuoden verran. Uuden ohjelmakauden maaseutuverkostoyksikkö aloittaa vuoden 2015 alussa.Onnistumisen tunteita ja kansainvälisiä kohtaamisia
Maaseutuverkostotoiminnan lähtökohtia ovat Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmat. Maaseutuverkostoyksikkö koordinoi maaseutuverkoston toimintaa ja kokoaa maaseudun kehittämisen erilaiset toimijat, muun muassa järjestöt ja viranomaiset yhteen. Verkostoimistyö ei kuitenkaan rajoitu ainoastaan Suomeen, sillä jokaisessa EU-jäsenmaassa on oma maaseutuverkostonsa, joiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä.
Mavelaisten mielestä kuluneet seitsemän vuotta ovat olleet kokonaisuudessaan ”hieno, monipuolinen ja täyteläinen” taival. Aktiiviseksi yksiköksi kuvailtu Mave on luonut matkansa varrella monia hyviä ja menestyksekkäitä, konkreettisia toimintatapoja. Yksikkö on lisännyt maaseututoimijoiden ”yhteisen tekemisen meininkiä”.
– Olemme pyrkineet varmistamaan, että sekä Manner-Suomen että Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmat tullaan hyödyntämään ohjelmakauden aikana täysmittaisesti, toteaa maaseutuverkostoyksikön päällikkö Päivi Kujala.
Maven keskeisimpiä tehtäviä ovat tiedottaminen, kouluttaminen, hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen sekä kansainvälistymisen edistäminen. Yksikkö on järjestänyt vuosien varrella yhteensä useita satoja koulutustilaisuuksia ja tapahtumia. Näkyvimpinä näistä voisi mainita Parhaat käytännöt -kilpailut maaseutugaaloineen, tulevaisuustyöpajat ja Roadshow-kiertueet. Monet tapahtumista, kuten Landepaku-kiertue, Amaze Me Leader -seminaari ja Mehtätivoli-kiertue, ovat kiinnittäneet myös median huomion.
Maaseudun kehittämistyön yhdeksi menestystarinaksi Suomessa on noussut Leader-työ.
– Leader toimii lippulaivana paikallisten tarpeisiin paikallisin voimin, sanoo maaseudun kehittämisyksikön päällikkö Taina Vesanto.
Suomalainen Leader-työ saa kiitosta myös maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kalliolta.
– Leader luo onnistumisen tunnetta, jota jokainen meistä yksilöinä ja yhteisöinä tarvitsee. Sitä kannattaa viedä eteenpäin.
Maaseutuverkostoyksikkö on pyrkinyt omalla työllään lisäämään Leader-työn tunnettuutta, tukemaan Leader-ryhmien osaamisen edelleen kehittymistä ja kansainvälistymistä. Esimerkiksi Euroopan maaseutuverkostojen ensimmäinen kansainvälinen Leader-seminaari järjestettiin kevättalvella 2009 Levillä. Siitä lähtien Maaseutuverkostoyksikön jokaisen vuoden toimintasuunnitelmaan on kuulunut yhden ison kansainvälisen seminaarin järjestäminen.
Uusi vuosi, uudet kujeet
Organisaatiomuutoksesta huolimatta maaseutuverkostoyksikkö, Maaseutuvirasto sekä maa- ja metsätalousministeriö jatkavat tiivistä yhteistyön tekemistä.
– Lähtökohdat ovat hyvät tästä eteenpäin, toteaa osastopäällikkö Heimo Hanhilahti.
Uuden ohjelmakauden myötä on vastassa myös uusia haasteita. Niitä ovat muun muassa uuden maaseutuohjelman tavoitteet, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rooli sekä alueiden osallistaminen. Myös uusi tehtävänjako on vielä epäselvä. Mavesta periytyvän osaamisen valjastamista ja hyödyntämistä maa- ja metsätalousministeriön sekä Maaseutuviraston toiminnassa toivotaan puolin ja toisin.
Teksti ja kuva: Mari Keski-Nisula
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti