Suomalaista ruokaa maailmalle

Suomalainen ruoka on puhdasta, terveellistä ja turvallista – miksi emme mainostaisi tätä myös muualla? Suomella on hyvät edellytykset menestyä yhä parempana elintarvikkeiden vientimaana, mutta ensin tarvitsemme suunnitelmallisuutta, eri toimijoiden yhteistyötä sekä yhteistä maakuvaa. Miltä kuulostaisi Lapin poro, pohjoismainen kaura tai turvallinen suomalainen äidinmaidonkorvike?

Joukko elintarvikealan toimijoita ja asiantuntijoita kokoontui joulukuussa Helsingin Tieteiden taloon keskustelemaan Elintarviketeollisuusliiton kansallisen elintarvikealan vientiohjelman esityksestä ja suomalaisen elintarvikeviennin kasvun mahdollisuuksista.

Ohjelman tavoitteena on kaksinkertaistaa elintarvikkeiden vienti kolmeen miljardiin euroon seuraavan viiden vuoden aikana. Sen ensimmäinen vaihe on yritysten kehittämistarpeita kartoittava esiselvitys vuoden 2014 alussa.

Elintarviketeknologiasta matkailuun

Elintarvikkeiden tuonti Suomeen on ollut vahvaa viimeisten vuosien aikana, kun samaan aikaan niiden vienti maasta on kasvanut vain hiljakseltaan. Ulkomailta tuodut ruuat ja juomat valtaavat yhtä enemmän tilaa kaupan hyllyiltä. Suomeen tuodaan elintarvikkeita lähes kolme kertaa enemmän kuin niitä viedään maasta pois. Elintarvikkeiden kauppataseen, eli viennin ja tuonnin arvojen suhteen tasoittamiseksi sekä maataloustuotannon turvaamiseksi tarvitaan suomalaisen elintarvikeviennin nopeampaa kasvua.

Elintarvikealan kansallinen vientiohjelma ei rajoittuisi mahdollisesti pelkästään tuotteisiin, vaan esimerkiksi muunlainen suomalainen huippuluokan osaaminen, kuten ruokaan ja luontoon liittyvä matkailu, maatalouskoneet ja muu elintarviketeknologia olisivat osa vienninedistämistä. Viennin kasvamisen ohella kasvaisivat myös alan työllisyys, kotimaisten raaka-aineiden käyttö ja alaan liittyvien palvelujen kysyntä.

Suomalaista pitsaa Italiaan

Elintarvikealan toimijat näkevät Suomen elintarvikeviennin kasvun mahdollisuudet hyvinä. Suomen tuottaman ruuan laatu on Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA:n tutkimuksen mukaan Euroopan puhtainta. Tätä voitaisiin tuoda esiin enemmänkin.

– Esimerkiksi jo nyt Suomi on maailman ainoita maita, jossa siipikarjaan ei käytetä antibiootteja. Miksi tämä ei lue pakkauksissa? Meillä on todistetusti puhdasta ruokaa ja se pitäisi näyttää koko maailmalle, Agronomiliiton hallituksen puheenjohtaja ja viljelijä Mikael Jern ihmettelee.

Suomen tärkeimmät elintarvikkeiden vientimaat löytyvät läheltä. Niitä ovat perinteisesti olleet Venäjä, Pohjoismaat sekä Baltia. Vienti näihin valtioihin on helppoa, sillä maiden ruokapöydät koostuvat samantyyppisistä elintarvikkeista ja lähimarkkinat tunnetaan hyvin. Mahdollisuuksia olisi kuitenkin myös kauempana, aina Kaukoitää ja Pohjois-Afrikkaa myöten.

– Suomessa on paljon edelläkävijöitä ja innovatiivisia tuotteita, kuten laktoosittomat, gluteenittomat sekä terveyttä edistävät elintarvikkeet, joita kohtaan löytyy kyllä mielenkiintoa. Suomesta viedään esimerkiksi gluteenitonta pitsaa Italiaan, Finpron toimialajohtaja ja johtava konsultti Esa Wrang rohkaisee. 

Mukaan yli sata elintarvikeyritystä

Mukana keskustelussa olivat maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoasianministeriö, valtioneuvoston kanslia, Team Finland -verkosto, Finpro sekä ruokaketjujen järjestöjä. Keskustelun osallistujat antoivat tukensa Elintarviketeollisuusliiton aloitteelle ja olivat yhtä mieltä siitä, että Suomella on hyvät mahdollisuudet erottautua maailmalla turvallisen, puhtaan sekä terveellisen ruuan tuottajana.

Kansalliseen vienninedistämisohjelmaan halutaan mukaan yli 100 kasvamaan ja kansainvälistymään pyrkivää elintarvikeyritystä, elintarvikealan palveluyritystä ja muita sidosryhmiä sekä julkisia yhteistyökumppaneita. Yhteistyöhön toivotaan niin pieniä, keskisuuria kuin suuriakin yrityksiä. Vientiohjelman toimeenpanosta halutaan tehdä mahdollisimman konkreettinen ja ohjelma lähteekin ensisijaisesti liikkeelle yrittäjistä ja heidän toiveistaan, joita muut toimialat tukevat. Kyseessä olisi yrityksen koko henkilöstön mittainen panos.

– Antakaa meille palautetta ja viestiä mihin suuntaan kannattaisi mennä, kannustaa maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen yrittäjiä. 

Haussa yhteinen Suomi-kuva

Elintarvikevienti pyritään liittämään osaksi viennin edistämiseen ja investointien tuomiseen keskittyvän Team Finland -verkoston strategiaa. Elintarvikkeet ovat paljolti mielikuvista riippuvaisia ja Team Finland painottaakin viennin edistämisessä erityisesti maakuvaa, eli Suomen ja suomalaisuuden brändäystä elintarviketuotannon osaajamaana. Tämän toteuttamisessa systemaattisuus sekä strategian muodostaminen yhdessä yritysten kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Suomen brändäys näkyisi mielikuvien ja kansallisen intressin ohella konkreettisesti esimerkiksi yhtenäisissä messuosastoissa, pakkauksissa ja markkinoinnissa sekä tutustumis- ja opintomatkoina ja verkostoitumisena.

– Vahvuutemme perustuvat pienen maan ketteryysetuihin, runsaisiin luonnonvaroihin ja erityisesti veteen sekä korkean tason osaamiseen. Suomen puhtaasta luonnosta ja ruuasta voidaan pyrkiä tekemään, muun muassa luomu-, lähi- ja villiruuan avulla, yksi keskeisistä matkailuvalteistamme ja maakuvamme keskeisistä tukipilareista, Koskinen sanoo.

Ohjelman toteuttamiseksi tarvitaan kansallista mielenkiintoa ja yhteistyötä sekä yleisen asenteen muutosta ja yhteistä Suomi-kuvaa. Suomi on pieni maa, jonka on vaikea kilpailla määrällisesti, mutta laadullisesti mikään ei ole mahdotonta.

Teksti: Mari Keski-Nisula
Kuva: MMM kuva-arkisto