Lähiruoka luo työtä ja taloudellista hyvinvointia

Suomessa on noin 4 500 julkista suurkeittiötä, jotka tarjoavat yhteensä 440 miljoonaa ruoka-annosta vuodessa. Kunnat ovat merkittävin julkisten ruokapalvelujen toimija ja huomattava raaka-aineiden ja elintarviketuotteiden ostaja. Julkisiin elintarvikehankintoihin käytetään lähes 350 miljoonaa euroa vuosittain, joten sillä, miten ja mihin tämä raha käytetään, on suuri merkitys.

Kunnat eivät ole vielä tiedostaneet lähiruoan käytön kaikkia hyötyjä. Kuntien ruokapalvelujen käytettävissä olevien kireiden määrärahojen ja hankintalain on todettu estävän lähiruoan hankintaa. Tämä ei kuitenkaan pidä täysin paikkaansa, sillä hyviä esimerkkejä lähiruokaa suosivista kunnista löytyy eri puolilta Suomea.

– Lähiruoan hankkimisen aluetaloudellisten vaikutusten tunteminen voi vaikuttaa lopputulokseen, kun kunnissa päätetään ruokapalveluiden määrärahojen käytöstä, arvioi projektipäällikkö Leena Viitaharju Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Vain 15 prosenttia julkiskeittiöiden raaka-aineista omasta maakunnasta
Ruralia-instituutti on selvittänyt maa- ja metsätalousministeriön lähiruokaohjelman rahoittamassa hankkeessa lähiruoan aluetaloudellisia vaikutuksia ja käyttöä julkisissa ruokapalveluissa. Selvityksen mukaan tällä hetkellä keskimäärin 15 prosenttia julkiskeittiöiden käyttämistä raaka-aineista ostetaan omasta maakunnasta. Tätä osuutta olisi mahdollista kasvattaa lähes jokaisessa maakunnassa.

– Paikallista ruokatuotantoa ja elintarviketeollisuutta kannattaa ylläpitää ja kehittää, koska se lisää oleellisesti maakuntien taloudellista kasvua ja työllisyyttä, Viitaharju painottaa.

Elintarviketeollisuuden vaikutus aluetaloudelle suuri

Hankkeessa tehdyt vaikuttavuuslaskelmat osoittavat, että elintarviketeollisuuden merkitys aluetaloudelle on erittäin suuri.

– Elintarviketeollisuuden työllisyyskerroin koko Suomen tasolla on 2,5, mikä tarkoittaa sitä, että yksi elintarviketeollisuuden työntekijä työllistää kerroinvaikutusten kautta 1,5 muuta henkilöä. Tästä osa kohdistuu muuhun ruokaketjuun, osa muille toimialoille, Viitaharju selvittää.

Elintarviketeollisuuden vaikutus Suomen bruttokansantuotteeseen on noin 7,1 prosenttiyksikköä eli noin 13,2 miljardia euroa. Työllisyyteen vaikutus on yli 95 000 henkilötyövuotta.

– Hankkeen tarkoituksena on tarjota konkreettisia työkaluja päätöksenteon tueksi kuntien elintarvikehankinnoista vastaaville henkilöille. Tieto aluetaloudellisesta vaikuttavuudesta auttaa päättäjiä hahmottamaan lähiruoan merkitystä osana elinkeinoelämän kehittämistä ja työllisyyden edistämistä.

Miten lähiruoan osuutta voidaan kasvattaa julkisissa hankinnoissa?

Viitaharjun mukaan parhaimpaan lopputulokseen päästään, jos kunnissa laaditaan elintarvikkeiden hankintaa koskeva strategia, johon kirjataan, että kaikissa elintarvikehankinnoissa pyritään ensisijaisesti suosimaan paikallisesti tuotettua ja valmistettua ruokaa.

Hankintalaki koetaan yleensä rajoittavana tekijänä, vaikka se ei suoraan määrää ostamaan halvinta mahdollista vaihtoehtoa: valittavan tarjouksen tulee olla taloudellisesti kokonaisedullisin.

– Kun kunnassa halutaan panostaa lähellä tuotetun ruoan käyttämiseen julkisissa ateriapalveluissa, on tarjouspyynnöt laadittava laadullisia kriteereitä käyttäen, Viitaharju neuvoo.

– Jos kuntien elintarvikehankinnoissa panostetaan näiden laadullisten kriteerien käyttämiseen jo hankintoja suunniteltaessa ja tarjouspyyntöjä laadittaessa, voidaan lähellä tuotettujen ja valmistettujen elintarvikkeiden käytöllä vastata paikallisiin makutottumuksiin, säilyttää alueellista ruokakulttuuria ja toteuttaa ruokalistat sesonginmukaisesti.
 
Teksti: Leena Viitaharju (HY/Ruralia) & Saara Pietilä (mmm)
Kuva: mmm:n kuva-arkisto