perjantai 21. maaliskuuta 2014

Onko liha uusi tupakka?

Futuristi Elina Hiltusen mukaan (Kodin kuvalehti 6/2014) kahdenkymmenen vuoden päästä lihansyönti on ”uusi tupakka” – eli asia, jota yleisesti paheksutaan. Lihan tuotannosta syntyy kasvihuonekaasupäästöjä ja runsaalla punaisen lihan syönnillä on todettuja haitallisia terveysvaikutuksia. Näistä puhutaan, mutta heijastuvatko puheet kulutukseen?

Tilastojen mukaan lihansyönti ei osoita vähentymisen merkkejä. Lihaa kulutetaan entistä enemmän ja lihan kulutus onkin lähes kolminkertaistunut 60 vuodessa. Vuonna 2011 lihaa kulutettiin 77,6 kg henkeä kohti. On toki huomioitava, että kasvu on ollut huimaa varsinkin siipikarjanlihan kulutuksessa. Broilerituotanto on tehokasta ja päästökerroin on pieni.

Nautojen päästöt eivät pienene lihansyönnin vähenemisellä

Vaikka punaisen lihan kulutus meillä vähenisikin, niin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n mukaan ensimmäisenä väheneminen heijastuu tuontiin. 20 prosenttia Suomessa kulutetusta naudanlihasta tuodaan ulkomailta.

Tällöin kotimainen tuotanto ja sen mukana kotimaassa raportoidut päästöt pysyisivät ennallaan. Maailmanlaajuisesti kasvihuonekaasupäästöt voisivat toki vähentyä. Lisäksi kun kuluttajalle läheisempiä substituutteja ovat liha ja maitotuotteet eikä suinkaan liha ja kasvikset, niin pelkkä punaisen lihan käytön vähentäminen ei välttämättä vähennä suomalaisia kasvihuonekaasupäästöjä.
MTT:n mukaan Suomen naudanlihasta 85 prosenttia tuotetaan lypsykarjarotuisista lehmistä. Tämä tarkoittaa sitä, että nautojen päästöt eivät vähene, jos punaisen lihan syönti vähenisi, sillä maitotuotteita kulutettaisiin yhä.

Tuontiruuan eettisyyteen ei pysty vaikuttamaan

Lihan kulutus on siis lisääntynyt, naudanlihan kulutus pysynyt aika ennallaan. MTT:n vuoteen 2020 ulottuvassa ennustuksessa ei oleteta merkittäviä muutoksia naudanlihan kulutuksessa. Naudanlihan tuotanto on sitä vastoin vähentynyt seitsemällä prosentilla vuodesta 2005 vuoteen 2012. Vuonna 2012 Suomeen tuotiin 22 miljoona kiloa naudanlihaa.
Voidaan leikitellä ajatuksella, että Suomessa maatalouden päästöjä vähennettäisiin rajusti. Tämä tarkoittaisi maataloustuotannon supistamista ja ruoan tuonnin kasvattamista. Tällöin vaikutusmahdollisuudet tuotannon ekologisuuteen ja eettisyyteen vähenisivät oleellisesti.
Näyttää siis siltä, että kotimaisilla maataloustuotannon muutoksilla ei ole suoria vaikutuksia ruoan kulutuksen päästöihin. Toki kuluttajien mieltymysten muuttuminen kasvisperäisiä tuotteita suosivammaksi vähentäisi myös kasvihuonekaasujen määrää – meillä ja muualla. Laajamittainen mieltymysten muuttuminen on kuitenkin vielä kaukana. Sitä vastoin karppaus ja treenaajien proteiinitankkaus viittaavat päinvastaiseen.

Tupakasta tuli salonkikelvoton 60 vuodessa

Onko liha siis uusi tupakka? Tupakan kansanterveydellinen merkitys alkoi 1950-luvulta alkaen lisääntyä voimakkaasti, kun tieteellinen näyttö tupakan terveyshaitoista vahvistui. Vuonna 1976 Suomessa säädettiin laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (693/1976).

Työikäisen väestön päivittäisen tupakoinnin yleisyys on vuosina 1979−2010 vähentynyt miehillä 36 prosentista 23 prosenttiin. Asenteet tupakointia kohtaan ovat jyrkentyneet; tupakointi aiheuttaa mittavia kustannuksia terveydenhoitojärjestelmälle. Tupakoinnista on vähitellen tullut paheksuttavaa ja tupakka ei ole enää vapauden symboli.

60 vuotta meni siihen, että tupakka poistui salongeista. Eli kahdessakymmenessä vuodessa lihasta ei tule uutta tupakkaa.

Teksti: Hanna Mattila, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö
Kuva: Ahti Kotisaari/MMM:n arkisto

2 kommenttia:

  1. lihansyönti ei lopu koskaan ja vegaanit ovat usein omahyväisiä yli-ihmis symdroomasta kärsiviä äälioitä.

    VastaaPoista
  2. Lihansyönti ei lopu koskaan ja vegaanit ovat usein omahyväisiä yli-ihmis syndroomasta kärsiviä äälioitä.

    VastaaPoista