Hävikkiviikolla kannustetaan jälleen ruokahävikin vähentämiseen

Valtakunnallista Hävikkiviikkoa vietetään toista kertaa tulevalla viikolla 8.–14. syyskuuta. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman ja Kuluttajaliiton koordinoiman kampanjan tavoitteena on innostaa ihmisiä kiinnittämään huomiota ruokahävikin syntyyn niin kotikeittiössä, ruokakaupassa kuin ravintolassakin.

Hävikkiviikon lähes 80 yhteistyökumppania eri aloilta ovat lähteneet aktiivisesti mukaan viestimään kuluttajille ruokahävikistä. Ruokahävikin vähentäminen ja ruuan arvostuksen lisääminen näyttää olevan kaikille yhteinen ja tärkeä päämäärä.

Tänä vuonna mukana on erityisen paljon joukkoruokailutuottajia, joiden lounasruokaloissa kampanja näkyy lautastähdemittauksina ja tähdelounaskokeiluina. Hävikkiviikko on laajasti esillä myös blogeissa, yhteisömedioissa ja tiedotusvälineissä.

Keskiviikkona 10. syyskuuta vietetään Helsingissä YK-kinon hävikkiaiheista elokuvailtaa. Lisäksi Hävikkiviikko saa vieraikseen ruokahävikistä ympäri maailmaa luennoivan tanskalaisen Selina Juulin ja YK:n alueellisen tiedotuskeskuksen UNRIC:in pääjohtajan Afsané Bassir-Pourin.

Hävikkiviikko huipentuu torstaina 11. syyskuuta Helsingissä, Turussa ja Tampereella järjestettävään Saa syödä! -tempaukseen, jossa Motiva kumppaneineen jakaa ohikulkijoille yhteensä noin 5 000 kauppojen ylijäämäruuista valmistettua kasvislounasta.

Edelläkävijöilläkin riittää työtä hävikin vähentämisessä

Verrattuna moniin länsimaalaisiin suomalaiset ovat suorastaan edelläkävijöitä, sillä täällä ruokahävikki on henkeä kohden matalammalla tasolla kuin muissa OECD-maissa. Silti meilläkin on vielä parannettavaa, sillä Suomessa heitetään henkilöä kohden keskimäärin 20–26 kiloa eli 125 euron arvosta ruokaa roskiin vuodessa. Määrä vastaa ympäristövaikutuksiltaan noin 100 000 henkilöauton hiilidioksidipäästöjä.

Kuluttajatutkimuskeskuksen mukaan Pohjoismaissa kuluttajien suhtautuminen kestäviin syömistapoihin on myönteinen sosioekonomiseen asemaan katsomatta, mutta se, millä tavoin ympäristöystävälliseen syömiseen pyritään, vaihtelee paljon maittain ja ikäryhmittäin.

Ruokaa arvostavat ja luonnonvarojen kestävään käyttöön pyrkivät kuluttajat ovat erinomainen lähtökohta yhteisille ponnisteluille ruokahävikin vähentämiseksi. Toivoa siis on, mutta tuloksia saavuttaaksemme tarvitaan kuluttajien ympäristömyönteisten asenteiden lisäksi konkreettisia arjen tekoja.

Ruuanlaittoa suunnittelemalla, riperuokia hyödyntämällä ja omiin aisteihinsa luottamalla kuluttajat voivat säästää suuria summia rahaa. Myös yrityksille on taloudellisesti kannattavaa minimoida syntyvä ruokahävikki. Panostamalla jatkossakin aktiivisesti hävikin vähentämiseen koko ruokaketjussa on mahdollista yhteisvoimin säästää valtava määrä luonnonvaroja.

www.kuluttajaliitto.fi/havikkiviikko
www.facebook.com/havikkiviikko
instagram.com/havikkiviikko
twitter.com/havikkiviikko

Teksti: Maiju Ripatti, korkeakouluharjoittelija, Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry