Ruokahävikin kimppuun on hankala päästä lainsäädännöllä

Tällä hetkellä kolmannes kaikesta tuotetusta ruuasta päätyy haaskuuseen. Ruokahävikki kuormittaa ympäristöä, rasittaa taloutta ja heikentää ruokaturvaa. Ruokahävikin puolittaminen 2025 mennessä on Euroopan parlamentin tavoite. Euroopan komissio esittää ruokahävikin puolittamista 2020 mennessä. Miltä ruokahävikki näyttää lainsäädännön näkökulmasta?


Elintarvike- ja jätelainsäädännöt sivuavat ruokahävikkiä. Elintarvikelainsäädännön tavoite on varmistaa elintarvikkeiden turvallisuus. Elintarvikelainsäädännössä tulee kiinnittää huomiota myös siihen, ettei ruokahävikkiä lisätä tarpeettomasti. Keskustelua käydään etenkin elintarviketietoasetuksen ((EU)N:o 1169/2011) elintarvikkeiden vähimmäissäilyvyysaikaan liittyvistä kohdista.

Elintarvikkeet säilyvät turvallisina pitkään parasta ennen -päivämäärän jälkeen, mutta kuluttajat saattavat heittää tuotteet roskiin päiväyksen umpeuduttua. Parasta ennen -päiväys liittyy elintarvikkeen laadullisiin ominaisuuksiin, viimeinen käyttöpäivä varmistaa elintarviketurvallisuuden. Harkitsematon päiväysmerkintä tai sen osaamaton tulkinta lisää ruokahävikkiä.

Kuva: Niklas Hultquist – www.norden.org

Ruokahävikin ensisijainen vähentämiskeino on käyttää syötäväksi tarkoitettu elintarvike ruokana. Mikäli syöminen ei onnistu, voidaan miettiä vaihtoehtoisia keinoja hyödyntää elintarvikkeet esimerkiksi eläinten ruokinnassa tai biokaasun tuottamisessa. Tällöin elintarvikkeita koskee sivutuoteasetus ((EY) N:o 1069/2009). Asetuksen tavoite on minimoida ihmisten ja eläinten terveydelle sekä ympäristölle aiheutuvat riskit, mutta mahdollistaa sivutuotteiden turvallinen käyttö kestävällä tavalla.

Jätelainsäädännössä (2008/98/EY) roskiin päätyvät elintarvikkeet on tähän asti käsitelty osana biojätettä. Ponnisteluissa kohti jätteetöntä Eurooppaa tarvitaan kaikki keinot käyttöön. Syömäkelpoista ruokaa ei pitäisi päätyä biojätteeseen. Myös terminologiaa tulee muuttaa: jäte ei sovellu ihmisen tai eläimen ravinnoksi ja biojätteeksi päätyvät elintarvikkeet eivät ole elintarvikejätettä vaan haaskattua ruokaa.

Ruokahävikki selätetään syömällä

Lainsäädännöllä on hankala estää ruokahävikin syntymistä. Lainsäädännön pitää kuitenkin olla sellaista, että se ei tarpeettomasti lisää ruokahävikkiä. Myös lain tulkinnassa tulee käyttää tilanteeseen sopivia joustoja, kuten "Venäjän juustojen" kanssa on tehty.

Ruokahävikkiä pyritään torjumaan hyvien käytäntöjen jakamisella Euroopan unionin tasolla ja kehitysmaiden auttamisella elintarvikeketjun taloudellisten ja teknisten haasteiden kanssa.

Suomessa ruokahävikkiä syntyy vuodessa noin 460 miljoonaa kiloa, josta 35 % kotitalouksissa. Kotitalouksien ruokahävikkiä pyritään vähentämään tiedottamisen ja valistamisen keinoin. Esimerkiksi Hävikkiviikolla 8.–14.9.2014 kerrotaan ruokahävikkifaktoja ja jaetaan vinkkejä, kuinka omaa ruokahävikkiään voi vähentää.

Kotitalouksien ohella vastuu ruokahävikin vähentämisessä kuuluu ruokaketjun toimijoille. Vastuullinen ruokaketju toimii tehokkaasti, eikä haaskaa ruokaa.

Teksti: Minna Huttunen, elintarvikeylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö