Tilaisuuden avanneen MMM:n ylijohtaja Veli-Pekka Talvelan mukaan ruoantuotannon tulee sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Muuttuviin olosuhteisiin etsitään toimintamalleja MMM:ssä valmisteilla olevassa maatalouden ilmasto-ohjelmassa. Keskustelutilaisuuden tulokset täydentävät maatalouden ilmasto-ohjelmaa.
Ruoka- ja energiavalinnoilla on väliä
Ilmastopaneelin jäsen, professori Jyri Seppälä kertoi
keskeisimmistä muutostarpeista ruokaketjussa siirryttäessä kohti
vähähiilisempää yhteiskuntaa. Hänen mukaansa suopeltojen päästöt tulee
minimoida, ruokatottumuksia tulee muokata vähähiilisemmäksi, ruokahävikki tulee
minimoida, lanta tulee hyötykäyttää energiantuotannossa ja öljystä tulee päästä
eroon viljan kuivauksessa. Kuin vastauksena energianeuvoja Fredrik Ek kertoi
puukaasua käyttävästä kuivuri –pilotista.
MTT:n tutkija Karoliina Rimhanen toi esiin erilaisia
tilatason päästövähennyskeinoja ja muistutti, että toimien tulee olla myös taloudellisesti
kannattavia ja viljelijöiden hyväksyttävissä olevia. Ylitarkastaja Aimo Aalto
kertoi TEM:n tavoitteista sähkön pientuotannon esteiden poistamiseksi.
MTT:n tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuren mukaan kuluttajien
ruokavalinnoilla on suurin päästövähennyspotentiaali. Ruokavaliomuutoksilla
kasvisvoittoisempaan ruokavalioon ja ruokahävikin vähentämisellä hillitään
ilmastonmuutosta.
Maatalous on ratkaisu, ei ongelma
Maatalous on ratkaisu, ei ongelma
Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström kertoi
uuden maaseutuohjelman luonnoksesta ja ohjelman läpileikkaavasta
ilmasto-teemasta. Tapio-Biströmin mukaan tarvitaan monipuolisia
tuotantojärjestelmiä, parempaa riskien hallintaa ja uutta yhteistyötä
tuottajien kesken sekä myös tuottajien ja kuluttajien välillä.
Viljelijäpuheenvuoron pitäneen Tuomas Mattilan mukaan maatalous
on ratkaisu, ei ongelma. Nimenomaan viljelijällä on halu tehdä sadan vuoden toimintasuunnitelma.
Motivaatiota varmasti löytyy tiloilla, jos vain on tarpeeksi tietoa hyvistä
käytännöistä.
Ideointia tulevaisuutta varten
Ideointia tulevaisuutta varten
Työpajoissa haettiin villiäkin ideointia resurssiviisaampaan
ruoan tuotantoon ja kulutukseen. Ruoan tuotannon suhteen korostettiin sitä,
että huomion tulee olla isoissa asioissa: maaperän hiilensidonnassa,
lannankäsittelyn tehostamisessa ja turvemaiden viljelykäytännöissä. Viljelijät
tarvitsevat työkaluja ja neuvontaa kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta
viljelyyn. Uutena avauksena esitettiin, että turvemaille pitäisi miettiä uusia
liiketoimintamahdollisuuksia.
Energiantuotannon ja kulutuksen suhteen korostui niin ikään
hyvien esimerkkien tarve. Energiatehokkuudesta tarvitaan vertailutietoa, joka
voi kannustaa toimiin myös omalla tilalla. Tällöin viljelijä säästää selvää
rahaa. Hajautettuun energiantuotannon mahdollisuuksia ei voi liikaa korostaa. Uusina
avauksina tilaisuudessa esitettiin kylien oma sähköntuotanto ja jakelu
alueellisessa verkossa, tehtaiden ja kerrostalojen hukkalämmön hyödyntäminen
kasvihuoneissa tai kaupunkiviljelyssä (talojen katoilla). Maatilat voivat
keskustelijoiden mukaan olla tulevaisuuden biotehtaita.
Kasviskampanjalle kysyntää
Kasviskampanjalle kysyntää
Ruoan kulutuksen suhteen todettiin viljelijäpuheenvuoroa
mukaillen, että ruoan kulutuksen pitäisi olla ratkaisu ei ongelma. Tarvitaan
iloista viestintää kasvisvoittoisen ruokavalion terveyshyödyistä. Koulujen
kasvisruokailu (yhtenä vaihtoehtona linjastolla ennen liharuokaa) ja
julkkiskokkien kampanja kasvisruoasta voivat osaltaan edistää
ruokavaliomuutoksia.
Ruokahävikkiä voidaan vähentää päiväysmerkintöjen lukutaidosta viestimällä. Kuluttajalle tulee osoittaa hävikin rahallinen arvo, jolloin syntyy motivaatio kulutuksen muutoksiin. Uusina avauksina esitettiin kumppanuusmaatalouden lisäämistä; tällöin kuluttajan ja tuottajan välille syntyy kanssakäymistä, joka voi johtaa tuotantotapojen muutoksiin. Lähiruokajakeluiden yhteyteen (esim. suoramyyntitilat) ideoitiin biokaasun tankkausasemaa, jolloin syntyisi uuden tyyppisiä huoltoasemia.
Ruokahävikkiä voidaan vähentää päiväysmerkintöjen lukutaidosta viestimällä. Kuluttajalle tulee osoittaa hävikin rahallinen arvo, jolloin syntyy motivaatio kulutuksen muutoksiin. Uusina avauksina esitettiin kumppanuusmaatalouden lisäämistä; tällöin kuluttajan ja tuottajan välille syntyy kanssakäymistä, joka voi johtaa tuotantotapojen muutoksiin. Lähiruokajakeluiden yhteyteen (esim. suoramyyntitilat) ideoitiin biokaasun tankkausasemaa, jolloin syntyisi uuden tyyppisiä huoltoasemia.
Keskustelutilaisuus oli hieno, positiivinen startti
kokonaisvaltaiseen keskusteluun kaikkien ruoan tuotannon ja kulutuksen kanssa
tekemisissä olevien tahojen kanssa ilmastovaikutuksesta ja mahdollisuuksista
sen pienentämiseen. Kiitos osallistujille, tästä on hyvä jatkaa!
Keskustelutilaisuuden esitykset
Keskustelutilaisuuden esitykset
Teksti ja kuvat: Hanna Mattila, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti