Seminaarin avannut maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio kiitteli hankkeiden toteuttajia siitä, että hankkeiden kautta saadaan kättä pidempää tutkimustietoa poliittisen päätöksenteon ja konkreettisten toimenpiteiden taustaksi. Hän peräsi kannattavuus- ja kilpailukykyisyyttä lähiruokayrittäjyyteen ja totesi liiketoiminnallisuuden ja taloudellisen tuloksen olevan kaiken lähtökohtana.
Uutta twistiä lähiruokaan
Lähiruokaan liittyvät mielikuvat ovat poikkeuksetta positiivisia, vaikka lähiruoka ei kaikkia kuluttajaryhmiä innostakaan, FOREFOOD-hankkeessa mukana ollut professori Johanna Mäkelä Helsingin yliopistosta kertoi. Mäkelä kaipasi lähiruokaan uutta twistiä: kun reilusti yli puolet kansasta asuu kaupungeissa, mitä on urbaani lähiruoka, hän kysyi.
Seminaarissa kuultiin kuuden lähiruokahankkeen tulokset. Lue koko juttu seminaariesityksistä Lähiruokaa – totta kai! -blogista. Seminaarin keskeisin sanoma oli kiteytetysti se, että lähiruoan moninaisista merkityksistä ja lisäarvosta tulee kertoa yhä enemmän eri kohderyhmille. Lähiruoan tuotannon pitää olla myös kannattavaa, ja esityksissä ja kommenteissa liiketaloudellinen puhunta korostui. Vihdoinkin, totesi joku yleisöstä.
Oppaita lähiruokayrittäjän työkalupakkiin
- Lähiruokayrittäjän työkirja opastaa kilpailukykyiseen liiketoimintaan.
- Lähiruokatoimijoiden sopimusopas tarjoaa konkreettista tukea pienyrittäjien keskinäisten sopimusten laatimiseen.
- Lähisopas auttaa ammattikeittiöitä tekemään hyviä hankintapäätöksiä alueellisten ja paikallisten lähiruokaketjujen hyväksi.
- Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen -argumenttipankki sisältää argumentit kestävistä tuotantotavoista viestimiseen kuluttajille ja muille hankintapäätösten tekijöille.
- Työtä ja hyvinvointia! Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomen maakunnissa -raportista selviää mm. se, että maatalous ja elintarviketeollisuus työllistää Suomessa noin 200 000 henkilötyövuotta, kun kerroinvaikutukset otetaan huomioon. Aloilla on myös huomattavat talousvaikutukset: maatalouden vaikutus maan bruttokansantuotteeseen on 5,2 miljardia ja elintarviketeollisuuden 13,2 miljardia euroa.
- Marthas matkorg - matglädje för varje säsong -aineistosta saa vinkkejä sesonginmukaiseen ruoanlaittoon.
Teksti: Kirsi Viljanen, lähiruokakoordinaattori, MMM
Kuva: Saara Pietilä, MMM
Versossa julkaistaan kesän aikana kirjoitukset kaikista Lähiruokaohjelman hankkeista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti