Pääset teemojen esittelyihin alla olevista linkeistä. Myös tämän sivun tekstistä voit esittää näkemyksiäsi. Kommentointikentät ovat tekstin alla.
Kommentit voit myös lähettää sähköpostilla: tiedotus@mmm.fi.
Tulevaisuuskatsauksessa on neljä teemaa:
Teema 1: Elinvoimainen maaseutu, kannustava toimintaympäristö
Teema 2: Uusiutuvien luonnonvarojen kasvava hyödyntäminen - kestävästi ja vastuullisesti
Teema 3: Suomen vahva ruokapolitiikka globaaleilla markkinoilla
Teema 4: Tietovarannot ja tutkimustieto avoimesti kaikkien käyttöön
MMM:n hallinnonalan toimintaympäristön kuvaus - lue ja kommentoi:
Uusiutuvien luonnonvarojen merkitys korostuu ja käyttö monipuolistuu
Uusiutuvien luonnonvarojen merkitys kasvaa. Uusiutumattomien
luonnonvarojen käyttöä korvataan yhä enemmän uusiutuvilla vaihtoehdoilla. Biotalous
tarjoaa kasvavia mahdollisuuksia elinkeinojen uudistumiselle, uudelle
yritystoiminnalle ja uusien työpaikkojen syntymiselle. Luontoon ja uusiutuviin
luonnonvaroihin perustuvien palveluiden merkitys taloudelle ja ihmisten
hyvinvoinnille kasvaa. Vakaalla talouspolitiikalla luodaan edellytyksiä
uusiutuvia luonnonvaroja jalostavan teollisuuden kehittymiselle Suomessa.
Ilmasto muuttuu, riittääkö ruokaa, energiaa ja puhdasta vettä kaikille?
Ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät sään ja
vesiolojen ääri-ilmiöt vaikeuttavat ruuantuotantoa maailman vahvoilla
ruuantuotantoalueilla. Samaan aikaan maapallon väestömäärä kasvaa. Ruoka- ja
vesipulasta aiheutuvien kriisien mahdollisuus kasvaa. Ongelmia syntyy myös energian
saatavuudessa. Väestön kaupungistuminen ja ikääntyminen vaikuttaa paitsi
kuluttamiseen myös arvoihin ja asenteisiin. Tarvitaan turvallista, terveellistä,
vastuullisesti tuotettua ja maukasta, mutta samalla kohtuuhintaista ruokaa.
Suomessa todennäköinen talvikauden lämpeneminen,
kasvavat sademäärät ja voimakkaat tuulet lisäävät yhteiskuntaan ja
elinkeinoihin kohdistuvia riskejä. Ilmaston lämpenemisellä voi olla myös
edullisia vaikutuksia Suomen maa- ja metsätaloudelle. Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen luo uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle.
Tuotantoa kehitetään kohti suljettuja kiertoja.
Muutoksilla tavoitellaan parempaa resurssitehokkuutta, energiansäästöä sekä
ympäristöön kohdistuvien päästöjen ja muun kuormituksen vähentämistä.
Kansainvälinen riippuvuus ja globaalien ilmiöiden vaikutus kasvaa
Lähivuosien merkittävimpiä kansainvälisiä
prosesseja ovat YK:n kestävän kehityksen agenda, uuden ilmastonmuutosta
koskevan sopimuksen valmistelu sekä kansainvälisistä metsäkysymyksistä
sopiminen. Rajavesistöyhteistyön ja kansainvälisen vesioikeuden merkitys
kasvaa. Keskeisiä EU-tason asioita ovat biotalousstrategian ja metsästrategian
toimeenpano sekä biomassan kestävyyden todentaminen. Lisäksi EU:n ilmasto-,
ympäristö- ja energiapolitiikka vaikuttaa merkittävästi maa- ja metsätalouden
toimintaedellytyksiin. Vesiasioiden ja ns. sinisen kasvun painoarvo EU:n ja
Itämeren tason politiikassa korostuu. EU:n tukipolitiikassa
maaseudun kehittämisohjelmien painoarvo kasvaa perinteisten maatalouden suorien
tukien ja rakennerahastojen tukien rinnalla.
Maaseudun rakennemuutos jatkuu
Palveluelinkeinojen
merkitys maaseudun työllistäjänä korostuu. Työvoiman liikkuvuus alueiden välillä
kasvaa. Kaupunkien läheisen maaseudun väestö kasvaa, kun taas ydinmaaseudun ja
erityisesti harvaan asutun maaseudun osuus väestöstä supistuu samalla kun
väestö ikääntyy.
Teknologisen kehityksen, tiedon ja osaamisen merkitys korostuu
Tiedon ja osaamisen merkitys innovaatioiden
mahdollistajina kasvaa ruoka- ja luonnonvarasektoreilla ja tuo mahdollisuuksia
uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiseen uusissa käyttökohteissa. Tärkeänä työkaluna ovat tietovarannot, joita tuotetaan, ylläpidetään ja hankitaan uusin tavoin laajaan
ja kasvavaan käyttöön. Aineistojen yhteis- ja jatkokäytön sekä paikannuksen
tarve kasvaa. Paikannuksen tarkkuus ja käyttö lisääntyy, mikä lisää
tukipalvelujen tarvetta. Häiriötilanteiden hallinta vaatii valmiuden nopeaan
tiedonhankintaan. Tiedon halutaan siirtyvän tutkimuksesta ja tietovarannoista
tehokkaasti päätöksentekijöiden, yritysten ja elinkeinoelämän sekä kansalaisten
käyttöön.
Hallinnollista taakkaa kevennetään ja yksityisen sektorin merkitys kasvaa
Valtiontalouden tilan säilyessä kireänä
säästöpaineet kasvavat. Samanaikaisesti
hallinnolta vaaditaan enemmän tehokkuutta ja lisäarvoa yhteiskunnalle.
Hallinnollisen taakan keventäminen on tärkeä tavoite kansallisen ja
EU-lainsäädännön kehittämisessä sekä tukijärjestelmien ja toimenpiteiden
suunnittelussa ja toteutuksessa. Yksityisen sektorin merkitys kasvaa
toimialalla, valtion luodessa edellytyksiä yksityisen sektorin menestymiselle
ja kestävälle kasvulle.
Voit kommentoida tämän sivun tekstiä alla olevassa kentässä tai lähettää sähköpostia: tiedotus@mmm.fi
Voit kommentoida tämän sivun tekstiä alla olevassa kentässä tai lähettää sähköpostia: tiedotus@mmm.fi
Täällä voit kommentoida tulevaisuuskatsausta.
VastaaPoistaLöytyykö sama englanninkielisenä?
VastaaPoistaNyt kommenteille on laitettu vasta alustava luonnos, jota ei ole vielä käännetty ruotsiksi eikä englanniksi. Kaikki ministeriöt saavat myöhemmin tässä kuussa Valtioneuvoston kanslialta tarkemmat ohjeet tulevaisuuskatsausten yhdenmukaistamisesta, ulkoasusta ja käännöksistä. Eli käännökset ovat tulossa, mutta hieman myöhemmin.
VastaaPoistaYst. Kati L MMM:n viestinnästä
Ekosysteemipalveluista on korostettu vain tuotantopalveluja, mikä on puutteellista. Maa- ja metsätalousympäristöt ovat sekä lajien että luontotyyppien uhanalaislistojen kärjessä. Vesistöille maatalouden päästöjen vähentäminen on ykköskysymys. Näiden ympäristöasioiden hoitaminen kuntoon pitää nostaa paperin kärkeen.
VastaaPoistaTeollisuuden painottaminen on vanhanaikaista tieto- ja palveluyhteiskunnassa. Määrän sijasta pitää lisätä laatua ja jalostusastetta (kilohintaa).
Ruokakohtaan kannattaa lisätä avainsanat lähiruoka ja luomu. Puhtauden merkitys vientivalttinakin kasvaa.
Kietotalouden mainitseminen on asianmukaista. Se pitäisi nostaa biotalouden rinnalle. Nyt se on vähän irrallaan ja konkretisoimatta.
Ei se "biomassan kestävyyden todentaminen" mikään todellinen tavoite ole vaan esimerkiksi "biomassan kestävyyden varmistaminen" esimerikiksi luomalla sille kunnolliset kriteertit. Hiilivarastojenkin turvaaminen voi vaatia oikeita muutoksia käytännöissämme, ei vaan niiden raportoinnissa.
Asioiden heittäminen yksityisten armoille ei ole viisasta. Tietotekniikalla ja käyttömaksuilla voidaan tehostaa ja rahoittaa valvontaakin.