Hankkeen lähtökohtana olikin luoda ehdotus kotimaisen tuotannon ominaispiirteet huomioivan laatujärjestelmän sisällöstä sekä sen säännöistä ja ylläpidosta.Pohjoismaisen laatujärjestelmän sisältö valmistumassa
Hankkeessa tehdään tiivistä pohjoismaista yhteistyötä. Kannustimena tähän oli Ruotsin IP-Sigill-järjestelmästä saatu kokemus ja järjestelmää hallinnoivan Svensk Kvalitetsystem Ab:n (SKAB) kiinnostus yhteistyöhön.
Yhteistyö mahdollistaa työn nopean etenemisen ja kustannustehokkaan järjestelmän luonnin. SKABin asiantuntijuus kolmannen osapuolen sertifioimien laatujärjestelmien kanssa ja laaja asiakaspohja tuovat sellaista varmuutta, johon Suomen pienenä tuottajamaana olisi vaikeaa, jopa mahdotonta päästä ainakaan kasvissektorilla.
Erikoista standardityössä on ollut sen pohjoismainen ulottuvuus, vahva asiakaslähtöisyys sekä tiukasti yrityksen tuotantoprosessia huomioiva toimintamalli. Näiden tekijöiden ansiosta on luotu laatujärjestelmäsisältö, jossa huomioidaan Suomen erityisolot.
Selkeä rakenne ja keskittyminen tuoteturvallisuuden varmentamiseen mahdollistavat kustannustehokkaan auditointimenettelyn. Pohjoismainen ulottuvuus mahdollistaa laatujärjestelmän tarjoamisen useammalle yritykselle sekä voimavarojen yhdistämisen järjestelmän ylläpidossa ja sen jatkokehittämisessä.
Järjestelmän käyttöönotto Suomessa vaatii sitä tukevien rakenteiden luomista
Hankkeen suunnitteluvaiheessa oli tavoitteena luoda Suomeen koordinaattoriverkosto, joka olisi yrityksen ensisijainen kontakti järjestelmään liittymisessä, auditointien järjestämisessä ja laskutuksissa. Tämä ajatus on kehittynyt hanketyön edetessä.
– Viimeisin ehdotus on, että alkuvaiheessa suomalaisia yrityksiä palvelisi ainoastaan maakoordinaattori, johon yritykset ovat yhteydessä järjestelmään liittyvissä asioissa, kertoo projektisuunnittelija Anne Piirainen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.
Maakoordinaattori hoitaisi yhteydet sertifiointilaitoksiin ja SKABiin Ruotsiin sekä vastaisi järjestelmän lokalisointiin liittyvistä kysymyksistä (esim. käännökset, paikallinen lainsäädäntö, sidosryhmäyhteistyö). Maakoordinaattorin tehtävää on tarjottu Puutarhaliitto ry:lle. Koordinointitehtävästä on valmisteilla sopimus, jota liiton hallitus näillä näkymin käsittelee vielä ennen kesää.
Puutarhaliitolla on pitkäaikainen ja laaja kokemus koordinoinnista Laatutarhan osalta, jossa on noin 200 vuosittaista auditointia. Kustannukset katetaan käynnistysvaiheen jälkeen järjestelmämaksuilla, mutta käynnistysvaiheessa on vielä uuden järjestelmän käyttöönottoon liittyviä kertaluonteisia kustannuksia, joita ei voida kattaa yrityksiltä kerättävällä järjestelmämaksulla.
– Kertaluonteisia kustannuksia tulee arviolta kahden ensimmäisen vuoden ajalle käyttöönottovaiheessa. Tämän jälkeen järjestelmän maksutulokertymän pitäisi kattaa järjestelmästä koituvat kustannukset maakoordinaattorille sekä SKABille, toteaa Anne Piirainen.
Laatutarha-järjestelmä säilyy käytössä jatkossakin
Pohjoismaisen laatujärjestelmän valmistumista odotellessa sovelletaan edelleen Laatutarha-järjestelmää.
– Sitä tarjotaan vastaisuudessakin erinomaisena vaihtoehtona yrityksille, joiden asiakkaat eivät vaadi kolmannen osapuolen sertifioimaa laatujärjestelmää, kertoo toimitusjohtaja Katarina Lassheikki Puutarhaliitosta.
Hanke on Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Puutarhaliitto ry:n ja Päivittäistavarakauppa ry:n yhteishanke.
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Katarina Lassheikki, Puutarhaliitto ry, katarina.lassheikki@puutarhaliitto.fi
projektisuunnittelija Anne Piirainen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, anne.piirainen@helsinki.fi
Teksti: Sari Iivonen, tutkimuskoordinaattori, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
Kuva: MMM:n kuva-arkisto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti