Keltainen biotalous viljelijöiden ja ympäristön avuksi

Maatalous tuottaa vuosittain noin 20 miljoonaa tonnia lantaa. Lannan sisältämä fosfori vastaa maataloustuotantomme vuotuista tarvetta. Kysyntä ja tarjonta eivät käytännössä kuitenkaan täysin kohtaa.

Lannan hyväksikäyttö on keltaista biotaloutta.

Suomella ei ole varaa jättää käyttämättä lannan sisältämiä arvokkaita ravinteita. Tämän tietää myös jokainen suomalainen karjankasvattaja ja kasvinviljelijä. Ravinteet väärässä paikassa saastuttavat pahimmillaan luontoa ja muodostavat jäteongelman. Keinolannotteiden hinnannousu ei ole jäänyt keneltäkään huomaamatta. 

Lannan ravinteiden tehokkaampi hyväksikäyttö on kansallinen prioriteettimme. Lannan parempi hyödyntäminen edesauttaa meitä samalla täyttämään kansainvälisiä vesistö- (HELCOM), ilmanlaatu-(kaukokulkeutumissopimus) ja ilmastositoumuksiamme (UNFCCC).

Lantahanke avaa biotalousstrategian käytännön työn

Maa- ja metsätalousministeriö käynnistää maatalouden ravinteiden kierrätystä koskevan hankkeen, joka on  ensimmäinen konkreettinen osa hallituksen toukokuussa hyväksymää biotalousstrategiaa. Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön -hankkeen toteuttaa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, jonne palkataan syyskuun alusta alkaen ”kansallinen lantakoordinaattori”.

MTT toteuttaa tämän hankkeen tiiviissä yhteistyössä viljelijöiden sekä muiden paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa.

Maassamme on jo tehty paljon hyvää tutkimus- ja kehittämistyötä lannan ravinteiden hyväksikäytön parantamiseksi. Arvokasta neuvontatyötä ja erilaisia pilottihankkeita on tehty varsinkin osana Itämeren suojelua. Lannan ja muiden biomassojen hyväksikäyttö tarjoaa silti vielä lukuisia mahdollisuuksia yritystoiminnalle tuoden samalla kaivattua taloudellista hyötyä maaseudulle. Samalla pystymme vähentämään keinolannoitteiden aiheuttamaa kustannuspainetta.

Teknologia tulee tarjoamaan apua hyvin monella tapaa käytännön ongelmiin. Näitä varten tulemme tarvitsemaan pilotointia innovaatioiden laajamittaisemman hyödyntämisen arvioimiseksi.

Biotaloudesta hyvinvointia kaikille

Lantahankkeen avulla motivoidaan toimijoita yhteisiin hankkeisiin ja investointeihin eri puolilla Suomea. Yhteistoiminta maataloustuottajien, muiden yrittäjien kuten urakoitsijoiden, lannoitevalmistajien, neuvojien, tutkijoiden ja rahoittajien kesken on hankkeen onnistumisen keskeisin edellytys. Tämä tarkoittaa nykyistä johdonmukaisempaa tiedontarjontaa käytettävissä olevista resursseista mukaan lukien rahoituslähteet ja niiden käytön ehdot. Yhteistyön kehittäminen on yksi syyskuussa aloittavan koordinaattorin keskeisimpiä tehtäviä.

Biotalous tuo Suomeen taloudellista hyvinvointia. Vihreä biotalous pohjaa runsaisiin metsävaroihimme. Sininen biotalous tulee kasvattamaan merkitystään myös Suomessa vesiteknologian ja kalojen kestävän käytön kautta. Punaisessa biotaloudessa teolliset prosessit hyödyntävät biomassoja myös uusilla innovaatioilla.

Lannan ravinteiden tehokas hyötykäyttö, keltainen biotalous, on ensimmäinen osa kansallisen biotalousstrategiamme maatalousosiota.

Teksti: Jaana Husu-Kallio, kansliapäällikkö, maa- ja metsätalousministeriö

Kuva: MMM:n kuva-arkisto