keskiviikko 28. elokuuta 2013

Eviran Aho: "Luomu on eräänlainen laatujärjestelmä"

Herkkujen Suomi 2013 -tapahtumassa kävi viime viikolla ennätykselliset yli 64 000 hyvän ruuan ystävää. Maakuntien herkkujen lisäksi ohjelmassa oli maa- ja metsätalousministeriön jo perinteeksi muodostuneet grillausnäytökset.
Perjantaina grillausvieraina olivat muun muassa Eviran pääjohtaja Matti Aho sekä luomuporsaantuottajat Reetta Kivi ja Timo Koli Kiven Säästöpossusta. Heidän kanssaan lavalla nähtiin myös Pro Luomu ry:n luomusuperpossu.


Reetta Kivi (oik.), Timo Koli ja Matti Aho luomukeskustelussa.
Luomutavoitetta kohti

Grillauksen lomassa pohdittiin luomun nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Hallituksen luomualan kehittämisohjelmassa on tavoitteena saada 20 prosenttia viljellystä peltoalasta luonnonmukaiseen tuotantoon vuoteen 2020 mennessä.
– Tämä tavoite on erittäin haasteellinen, mutta teoriassa kuitenkin mahdollinen toteuttaa. Luomutuotannossa on tapahtunut positiivinen kehitys, ja luomuviljely näyttäytyy nyt ammattimaisena toimintana, Aho kiittelee.
Tuottajien lisäksi myös kaupat voivat edistää luomua. Aho pitääkin luomutuotteiden saatavuutta tavallisista kaupoista ensisijaisen tärkeänä.
– Näin kuluttajat voisivat helpommin tehdä haluamiaan valintoja. Suomalaiset ovat yhä enenevässä määrin kiinnostuneita siitä, mitä syövät.
Sama havainto tehtiin myös tapahtuma-alueen järjestöteltassa, jossa maa- ja metsätalousministeriöllä oli oma luomu- ja lähiruokaosasto. Osastolla riitti kiinnostuneita kävijöitä ja luomuaiheiseen kyselyyn vastattiin innokkaasti.
– Vastauksista tehdään vielä erillinen yhteenveto. Ensimmäinen huomio kuitenkin on, että kuluttajat tuntevat luomumerkkejä huonosti ja että markkinoilla olevista luomutuotteista tiedetään aika vähän, maatalousylitarkastaja Leena Seppä ministeriöstä kertoo.

Luomuporsailla on kysyntää

Kiven Säästöpossun luomuporsaat eivät kuitenkaan kaupan hyllylle jouda. Kysyntä on niin kovaa, että liha myydään suoraan tilateurastamolta.
– Kaikki menee. Pääasiallisena markkinointikeinonamme toimii puskaradio. Meillä on hyvä tilanne ja elämme luomutuotannolla, tuottajapariskunta kertoo.
Karkkilalainen Kiven Säästöpossu onkin ainoa luomuporsaantuottaja Uudellamaalla, ja koko maassa on vain reilu kymmenen luomusikalaa. Tilannetta selittää Reetta Kiven mukaan se, että esimerkiksi nautatilojen siirtyminen luomuun on paljon helpompaa verrattuna sikatiloihin.
– Esimerkiksi eläinten ulkoilumahdollisuudet on järjestettävä kunnolla, mikä voi tuottaa aika paljon töitä. Mutta kyllähän ne siat nauttivat ulkoilusta – erityisesti sateen jälkeen mutakylvyistä!

Valvonta luo luotettavuutta


Evira toimii luomutuotannon valvovana viranomaisena. Tärkeintä ei kuitenkaan Ahon mukaan ole valvonta vaan toimijoiden oma aktiivisuus.
– Me eviralaiset pidämme huolen siitä, että toimijat todella tietävät ja ymmärtävät, mitä tekevät. Viranomaisina valvomme myös, että kaupan luomutuotteet todella ovat sitä, mitä pakkauksessa sanotaan. Luomuvalvonta onkin ensisijaisen tärkeää, sillä se luo luotettavuutta luomutuotannolle, Aho kuvaa.
Eviran tehtäviin kuuluu valvonnan lisäksi myös luomusäädöksiä koskeva neuvonta. Säädöksiä noudatetaan Ahon mukaan pääosin hyvin, vaikka välillä vastaan tulee myös virheitä. Ne johtuvat pääosin ajattelemattomuudesta tai tietämättömyydestä, harvoin ne ovat tahallisia.
Eläinlääkäritaustainen Aho on itsekin vankasti luomun kannalla. Erityisesti kiinnostus eläinten hyvinvoinnista on johtanut luomun suosimiseen ruokavalinnoissa.
– Ostan luomutuotteita aina, kun niitä on tarjolla. Edellisessä ruokakorissa taisi olla noin 70 prosenttia luomutuotteita, eikä kauheasti tarvinnut edes yrittää, Aho kertoo.
– Koen, että luomu on eräänlainen laatujärjestelmä.

Teksti: Saara Pietilä
Kuva: Minna Nurro / Pro Luomu ry

tiistai 27. elokuuta 2013

Luonnon päivä, luomupäivä!

Tolvilan_kartano
Jarmo Latvanen ruokkii katrastaan Akaassa.


Akaalaisen Tolvilan kartanon luomulammastilan isäntä Jarmo Latvanen kiteyttää luomuruuan tuotannon perusteet luomunjuuret.fi -sivuston haastattelussa: – Jos on olemassa tekniikat tuottaa ruokaa ilman kemiallisia lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita, niin miksi emme käyttäisi niitä? Mielestäni maanviljelyssä on kyse siitä, miten saada ympäristö varjeltua ja säilytettyä sen tuotantokyky: näitä peltoja on viljelty jo tuhat vuotta ja niitä pitäisi viljellä vielä toisetkin tuhat vuotta.

Suomen luonnon päivä järjestetään ensi lauantaina ensimmäistä kertaa. Pääorganisaattorit ovat Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen ympäristökeskus, Metsähallituksen luontopalvelut sekä Biologian ja maantieteen opettajien liitto.

Luonnon päivän tapahtumajärjestäjiä on useita ja mukana myös maa- ja metsätalousministeriö kumppaneineen. MMM yhdessä Pro Luomun, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton alueellisten järjestöjen ja Luomuliiton kanssa järjestää viidellä eri puolilla Suomea sijaitsevalla luomutilalla avoimet ovet luonnon päivänä kello 12-15.

Luomuviljely perustuu luonnon kunnioittamiseen ja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Mikä olisikaan parempi tapa juhlia upeaa Suomen luontoa kuin tutustua siihen, miten ruokaa tuotetaan luonnonmukaisesti?

Teksti: Kati Leppälahti
Kuva: Tolvilan kartano

Suomen luonnon päivän kotisivuilta löytyvät päivän kaikki tapahtumat:
www.suomenluonnonpaiva.fi

AVOIMIEN OVIEN LUOMUTILAT 31.8. esittelyt Luomunjuuret-sivustolla:

Akaa, Tolvilan kartanon luomulammastila
http://luomunjuuret.fi/luomupastori-viljelee-ja-varjelee-maata/

Alaveteli, Kyyttötila Ylikalliohttp://luomunjuuret.fi/kyyttotila-ylikallio-uskoo-luomuun/

Hämeenkoski, Tupalan kyyttötila
http://luomunjuuret.fi/kannattavuuslaskelmien-kautta-luomuun/

Turku, Vennan luomumaitotila
http://luomunjuuret.fi/yhteistyo-vahvistaa-luomutilojen-omavaraisuutta/

Tulossa lähipäivinä www.luomunjuuret.fi -sivustolle Porvoon Bosgårdin luomunautatilan esittely.