Ruokavaikuttajien toisilla aamukahveilla keskusteltiin ruokatrendeistä Suomi Syö -tutkimuksen pohjalta . Taloustutkimus Oy:n tuottamaa tutkimusta Ruokavaikuttajille valottivat tutkimuspäälliköt Sari Roth ja Minna Isotupa. Suomi Syön rinnalle uutena on tullut Suomi Syö -visio, joka on laadullinen tutkimus ilmiöistä ja niiden aineksista syömisen trendiksi.
Suomi Syö -tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että kolme h:ta vallitsee ruokavalinnoissa: Hinta, helppous ja hyvää tekevyys. Roth ja Isotupa kuitenkin korostivat, että hinta ei välttämättä tarkoita halvinta hintaa, vaan hyvää hinta-laatusuhdetta ja yleensä hintatietoisuutta. Halua ruuan hyvää tekevyyteen näkyy monessa. Terveyden ja hyvinvoinnin ihannointi lisääntyy. Tämä lisää tarvetta yksilöityihin ratkaisuihin ja palveluihin. Roth&Isotupa uskoivat, että ruuasta tullaan puhumaan enemmän ja sillä halutaan erottua. Uudet sukupolvet haluavat olla hyviä kokkeja ja silloin myös tuotteiden on oltava priimaa.
Todettiin, että ruokailmiöt kyllä rantautuvat nopeasti Suomeen. Mutta ilmiöstä tulee trendi vain, jos siinä yhdistyy helppous, tuttuus, saatavuus ja monipuolisuus, mutta myös positiivisuus. Ihmiset eivät halua rajoituksia ja kieltäymystä. Karppausbuumikin saattoi loppua sen rajoittavuuteen. Suomi Syö -vision mukaan surffailu eri kuluttamisen moodeissa lisääntyy. Eli esimerkiksi voidaan vaikka kokeilla uusia kasvisten valmistustapoja, vaikkei välttämättä kasvissyöjä olisikaan.
Keskustelussa nousi esiin myös se, että esimerkiksi luomutuotteiden osalta ”shop in shop” (=olemassa olevan liikepaikan sisään erillinen, uusi konseptikokonaisuus laajentamaan valikoimaa) voisi lisätä luomun käyttäjiä. Näistä on esimerkkejä maailmalla. Puhuttiin myös kotitarveviljelystä, ja että kuinka sitä kautta voi tulla uusia tuotteita lautasille. Pinaatista povattiin hittiä.
Kuluttajan halua tarinoihin pidettiin tärkeänä. Tuottajan ei tarvitse edes olla lähellä, kunhan on tiedossa tuotteen alkuperä ja sen tarina. Isotupa korosti ”läheisyyden läikähdystä”.
Ruokavaikuttajat keskustelivat myös sosiaalisen median merkityksestä trendien syntymisessä. Somesisällön tuottajia on vielä pieni joukko, valtaosa tyytyy peukuttamaan ja jakamaan postauksia. On siis vaikea arvioida, että mikä on ”somepöhinän” todellinen markkinavaikutus.
Lopuksi tutkimuspäälliköiltä kysyttiin, että mikä on seuraava avokadopasta? Roth&Isotupa vastasivat, että se voisi olla kahden klassikkoruuan yhdistäminen ja päälle vielä jokin twist. Vähän kuin ruuan ”Vain elämää” -sarja.
Suomi Syö -tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että kolme h:ta vallitsee ruokavalinnoissa: Hinta, helppous ja hyvää tekevyys. Roth ja Isotupa kuitenkin korostivat, että hinta ei välttämättä tarkoita halvinta hintaa, vaan hyvää hinta-laatusuhdetta ja yleensä hintatietoisuutta. Halua ruuan hyvää tekevyyteen näkyy monessa. Terveyden ja hyvinvoinnin ihannointi lisääntyy. Tämä lisää tarvetta yksilöityihin ratkaisuihin ja palveluihin. Roth&Isotupa uskoivat, että ruuasta tullaan puhumaan enemmän ja sillä halutaan erottua. Uudet sukupolvet haluavat olla hyviä kokkeja ja silloin myös tuotteiden on oltava priimaa.
Todettiin, että ruokailmiöt kyllä rantautuvat nopeasti Suomeen. Mutta ilmiöstä tulee trendi vain, jos siinä yhdistyy helppous, tuttuus, saatavuus ja monipuolisuus, mutta myös positiivisuus. Ihmiset eivät halua rajoituksia ja kieltäymystä. Karppausbuumikin saattoi loppua sen rajoittavuuteen. Suomi Syö -vision mukaan surffailu eri kuluttamisen moodeissa lisääntyy. Eli esimerkiksi voidaan vaikka kokeilla uusia kasvisten valmistustapoja, vaikkei välttämättä kasvissyöjä olisikaan.
Keskustelussa nousi esiin myös se, että esimerkiksi luomutuotteiden osalta ”shop in shop” (=olemassa olevan liikepaikan sisään erillinen, uusi konseptikokonaisuus laajentamaan valikoimaa) voisi lisätä luomun käyttäjiä. Näistä on esimerkkejä maailmalla. Puhuttiin myös kotitarveviljelystä, ja että kuinka sitä kautta voi tulla uusia tuotteita lautasille. Pinaatista povattiin hittiä.
Kuluttajan halua tarinoihin pidettiin tärkeänä. Tuottajan ei tarvitse edes olla lähellä, kunhan on tiedossa tuotteen alkuperä ja sen tarina. Isotupa korosti ”läheisyyden läikähdystä”.
Ruokavaikuttajat keskustelivat myös sosiaalisen median merkityksestä trendien syntymisessä. Somesisällön tuottajia on vielä pieni joukko, valtaosa tyytyy peukuttamaan ja jakamaan postauksia. On siis vaikea arvioida, että mikä on ”somepöhinän” todellinen markkinavaikutus.
Lopuksi tutkimuspäälliköiltä kysyttiin, että mikä on seuraava avokadopasta? Roth&Isotupa vastasivat, että se voisi olla kahden klassikkoruuan yhdistäminen ja päälle vielä jokin twist. Vähän kuin ruuan ”Vain elämää” -sarja.
Teksti: Hanna Mattila, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö
Kuva: MMM arkisto / Marianna Laitinen
Kuva: MMM arkisto / Marianna Laitinen
Syksyllä 2014 perustettu Ruokavaikuttajat-LinkedIn-verkosto kokoaa yhteen kestävän ja vastuullisen ruuan edistäjiä. Verkostossa on jo lähes 200 jäsentä, ja siihen voi liittyä aiheen parissa työskentelevät ja aiheesta kiinnostuneet. Ruokavaikuttajien aamukahvit on konsepti, jota kuka tahansa verkoston jäsen voi edistää. Päätä vain aihe ja paikka ja ilmoita siitä Ruokavaikuttajissa!