tiistai 30. syyskuuta 2014

Ammattikeittiöt toivovat parempaa luomuvalikoimaa

Julkisten keittiöiden ostamista raaka-aineista on kiloina laskettuna keskimäärin viisi prosenttia luomua. Tilanne on toinen Tampereen Steiner-koulun oppilasravintolassa. Osuuskunta Tampereen Timjamin toimitusjohtaja ja ravintolan emäntä Merja Jokiniemi saa käyttää luomuraaka-aineita niin paljon kuin niitä on saatavissa.

Merja Jokiniemi Osuuskunta Tampereen Timjamista
Oppilasravintolassa raaka-aineisiin käytetään noin 1,4 euroa oppilasta kohden päivässä, kun tavanomainen summa kouluissa on 0,7 euroa oppilasta kohti. Tampereella luomua on tarjolla joka päivä.

Jokiniemi hankkii luomuna kuivatuotteet, kuten hiutaleet, jauhot ja ryynit. Voin, makkarat, naudan jauhelihan, naudanlihasuikaleet ja pinaattiletut saa myös luomuna. Ongelma on sianliha, jonka saatavuus on vähäistä. Tosin makkaroita ja sianlihakuutioita saa jonkin verran Pohjanmaalta. Vaikeinta on saada luomukasviksia, -juureksia ja -perunaa.

Jokiniemi toivoo, että ammattikeittiöt ja viljelijät miettisivät yhdessä, miten ammattikeittiöihin saataisiin lisää luomutuotteita. Mukaan keskusteluihin tarvittaisiin myös elintarvikkeiden jatkojalostajat, jotta tuotekehittely palvelisi ammattikeittiöitä.

Keittiöt tarvitsevat kasvikset ja juurekset pestyinä, kuorittuina ja kuutioituina tai suikaleina, sillä keittiöissä ei ole tilaa, aikaa eikä henkilökuntaa käsittelemään kuorimattomia tuotteita. Samoin liha pitäisi saada kuutioina tai suikaleina. Puolivalmisteita tarvittaisiin paljon nykyistä enemmän. Tuotteet pitäisi toimittaa suurissa pakkauksissa, jotta käsittely keittiössä nopeutuisi ja jätemäärä pysyisi pienenä.

Krunex Oy:ssä paistetaan luomupinaattilettuja

Luomun hinta on mielikuvia matalampi


Julkisissa ammattikeittiöissä hinta nähdään usein esteenä suuremmalle luomun käytölle. Ateriaa kohden luomu ei kuitenkaan tule kovinkaan kalliiksi.

Portaat luomuun -ohjelma ja Pro Luomu ry pyysivät Laurea ammattikorkeakoulua laskemaan, mitä maksaa, kun koulun ja päiväkodin kiertävään ruokalistaan vaihdettiin tavanomaisten raaka-aineiden tilalle luomutuotteita. Samalla ruokalistalle lisättiin luomukasviksia uusien ravitsemussuositusten mukaisesti.

Kun 16 tuotetta vaihdettiin luomuun, annoksen hinta nousi 0,02 euroa. Kun 34 tuotetta, liha mukaan lukien, vaihdettiin luomuun, annoksen hinta nousi 0,05 euroa. Lisätietoa vertailusta löytyy Luomua lautaselle! – hintavertailu ammattikeittiöissä -esitteestä.

Valtioneuvoston periaatepäätös 13.6.2013 kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen (cleantech-ratkaisut) edistämisestä julkisissa hankinnoissa suosittelee, että julkisissa keittiöissä tarjotusta ruuasta 10 prosenttia on luomua vuoteen 2015 mennessä ja 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Teksti ja kuvat: Leena Seppä, maatalousylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö

torstai 25. syyskuuta 2014

Maatalouskomissaari ymmärsi Suomen tarpeita

Maatalouskomissaari Dacian Cioloş totesi, että Suomi ja Baltian maat ovat kärsineet selvästi muita maita enemmän Venäjän pakotteista. Maatalouskomissaari vieraili Suomessa viime perjantaina. Hän keskusteli pakotetilanteesta pääministeri Alexander Stubbin, maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon sekä eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan ja maataloustuottajien edustajien kanssa. 
Komissaari Cioloş (keskellä) tapasi eduskunnassa pääministeri Stubbin ja ministeri Orpon

Cioloş totesi, että maitosektori on kärsinyt tuontikiellosta eniten ja että sitä on tuettu kahdella tavalla. Maitosektorilla julkisen intervention voimassaoloaikaa pidennettiin ja rasvattomalle maitojauheelle, juustoille sekä voille avattiin yksityinen varastointituki. Näillä EU:n normaalin markkinapolitiikan keinoilla pyritään Cioloksen mukaan tukemaan markkinoita.

Eurooppalaistuotteille etsitään uusia markkinoita

Cioloksen mukaan tilanteesta eniten kärsineiden maiden tuottajille harkitaan markkinatoimien lisäksi myös kohdennettua tukea. Cioloş vierailikin viime viikolla Suomen lisäksi Latviassa ja edellisellä viikolla Liettuassa tapaamassa viljelijöitä ja neuvottelemassa suorista viljelijäkompensaatioista.

Ministeri  Petteri Orpo, komissaari Dacian Cioloş ja komissaarin tiedottaja Roger Waite



Komissio pohtii vielä mahdollisen lisätuen määrää tuontikiellosta kärsineille valtioille. Tuki riippuu käytettävissä olevista määrärahoista sekä arvioinnista, joka perustuu kyseisten maiden Venäjän viennin määrään ja tuontikiellon vaikutukseen maiden kauppaan.

Korvaukset pitää sovittaa valtiovarainministerien sekä EU-parlamentin valmistelemaan EU:n ensi vuoden budjettiin, ja mahdollinen päätös lisätuista tulee todennäköisesti seuraavien kuukausien aikana.
Cioloksen mukaan nyt pohdittavat tukitoimet ovat ennen kaikkea lyhytaikaisia, mutta pakotteiden jatkuessa on etsittävä korvaavia markkinoita. Cioloş sanoi, että Venäjän tuontikiellolla on ollut negatiivisia vaikutuksia eurooppalaisille viljelijöille ja erityisesti venäläisille kuluttajille.

–  Uusien markkinoiden löytäminen on aikaa vievää ja se riippuu myös hintojen kehityksestä, toteaa komissaari Cioloş.

Komissaari toi myös esille, että EU:n ulkopuolelle suunnattuja menekinedistämisohjelmia maataloustuotteille on jo toteutettu ja suunnitelmissa on lisätä niiden rahoitusta. Eurooppalaiset tuotteet ovat Cioloksen mukaan kilpailukykyisiä kansainvälisill­ä markkinoilla ja niillä on hyvä imago.

Kansallisille tukimuodoille annetaan mahdollisuus

Tilaisuudessa komissaari Dacian Cioloş rohkaisi jäsenmaita myös kansallisiin tukitoimiin. Kansalliset tuet ilmoitetaan komissiolle, jossa ne myös hyväksytään valtiontukimenettelyssä.

Ministeri Petteri Orpon mukaan Suomen hallituksen päättämät 20 miljoonan euron korvaukset Venäjän tuontikielloista kärsineille tuottajille ovat jatkovalmistelussa. Tällä hetkellä selvitetään, miten rahat voidaan maksaa mahdollisimman nopeasti tuottajille ja suunnata parhaiten vaikuttavalla tavalla.

Teksti ja alempi kuva: Henna Väyrynen, viestintäharjoittelija, maa- ja metsätalousministeriö
Ylempi kuva: Hanne Salonen, kuva-amanuenssi, Eduskunnan kirjasto



keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Elintarvikehankintojen vastuullisuus aiheena pohjoismaisessa seminaarissa


EU vahvisti viime syksynä uuden hankintadirektiivin, ja Suomessa hankintalain kansallinen valmistelu on käynnissä.  Vastaava kansallinen valmistelu on käynnissä muissakin Pohjoismaissa, joissa myös pohditaan keinoja lähi- ja luomuruoan lisäämiseen julkisissa ammattikeittiöissä. Haasteissa ja ongelmien ratkaisemisessa pohjoismailla on enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroavaisuuksia. Tästä ajatuksesta nousi idea pohjoismaisesta hankintaseminaarista.

Tärkeimmät edellytykset onnistuneelle lähiruokahankinnalle ovat strateginen päätöksenteko ja ennakoiva vuoropuhelu. Hankintaprosessissa ei todellakaan ole kyse vain tarjouspyynnöstä ja tarjouksesta vaan paljon laajemmasta kokonaisuudesta.

Kestävät Hankinnat -hankkeessa on kartutettu hankintaosaamista kahdeksassa pilotissa ympäri Suomen. Piloteissa on valmisteltu tulevia elintarvikekilpailutuksia ja järjestetty tuottajatapaamisia.

Piloteissa on arvioitu myös lähiruuan sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia. Aihe on vielä aika tuntematon yrittäjille, ammattikeittiöille ja hankinta-asiantuntijoille, mutta tulevaisuudessa näihin seikkoihin tullaan kiinnittämään yhä enemmän huomiota. Tämä näkökulma huomioidaan jo uudistuvassa hankintalaissakin.

Pohjoismainen hankintaseminaari 23.–24.10.2014 Helsingissä

Pohjoismaisessa hankintaseminaarissa on tarkoitus vaihtaa ajatuksia vastuullisten elintarvikkeiden hankinnasta julkisissa ammattikeittiöissä ja pohtia ratkaisuja haasteisiin.

Seminaarissa esitellään eurooppalaista, pohjoismaista ja kansallista näkökulmaa hankintadirektiiviin ja kansalliseen hankintalain uudistukseen ja ympäristönäkökulmien huomioimiseen elintarvikkeiden hankintaprosessissa. Lisäksi tuodaan esille lähiruoan hankinnan aluetaloudellisista vaikutuksia ja vaihdetaan kokemuksia parhaista pohjoismaisista käytänteistä liittyen vastuullisten elintarvikkeiden hankintaan.

Kaksipäiväinen tapahtuma alkaa torstaina 23. lokakuuta iltapäivällä, jolloin on mahdollisuus tutustua ruokapalveluihin helsinkiläisessä koulussa ja eduskunnassa. Illalla tutustutaan ja vaihdetaan ajatuksia yhteisellä päivällisellä. Päivällisen yhteydessä kuullaan myös Robert Pedersonin puheenvuoro “The power of public procurement – transition to sustainable food systems”.

Perjantaina 24. lokakuuta ovat vuorossa itse seminaari ja työpajat, joissa aiheisiin perehdytään syvemmin. Ilmoittautua voi joko kaikkiin osioihin tai esimerkiksi vain seminaariin. EkoCentrian Kestävät Hankinnat -hanke järjestää tilaisuuden yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Pohjoismainen hankintaseminaari on suunnattu hankinta- ja ruokapalveluasiantuntijoille, yrittäjille ja päättäjille.Seminaarin kieli on englanti.

Lisätietoa tilaisuudesta, ohjelman ja ilmoittautumislinkin löydät osoitteesta www.kestavathankinnat.fi. Tervetuloa mukaan!

Teksti: Hanne Husso, KeHa-hankkeen hankepäällikkö, EkoCentria

*Kooste seminaarista löytyy Lähiruokaohjelman blogista.

maanantai 15. syyskuuta 2014

RUOKA&MATKAILU-strategia tekeillä

Ruoan merkitys matkailuelämyksessä kasvaa nopeasti. Ruoan kytkeminen paikallisiin tuottajiin, tarinoihin ja paikalliskulttuuriin tuo osaltaan mielenkiintoa matkakohteeseen ja vahvistaa kohteen profilointia. Nämä asiat auttavat myös matkailumarkkinoinnissa.

Suomen matkailun kilpailukyvyn vahvistamiseksi maa- ja metsätalousministeriö, Matkailun edistämiskeskus ja HAAGA-HELIA ovat käynnistäneet hankkeen, jonka tavoitteena on tuottaa Suomelle RUOKA&MATKAILU-strategia.

Suomen RUOKA&MATKAILU-strategian koordinaattoreita ja toteuttajia ovat
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun Kristiina Havas ja Kristiina Jaakonaho.

Lehtori, FM Kristiina Havas ja lehtori, ETM Kristiina Jaakonaho olivat toteuttamassa myös RUOKA&MATKAILU-hankkeen ensimmäistä vaihetta, joka päättyi joulukuussa 2013.

– RUOKA&MATKAILU-strategiaa tarvitaan, jotta erilaisilla ruokaan ja matkailuun liittyvillä hankkeilla ja toimijoilla olisi yhteinen päämäärä. Strategia tuo toimintaan koordinaatiota. Toimenpiteillä lisätään vaikuttavuutta niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti Suomen ruokamatkailun kehittämiseksi, projektipäällikkö Kristiina Havas HAAGA-HELIAsta kertoo.

– RUOKA&MATKAILU-hankkeen ensimmäinen vaihe osoitti, että kehitystyölle on edelleen tarvetta. Toimenpiteet ovat oleellisia Suomen matkailun kilpailukyvyn vahvistamiseksi, Havas painottaa.

Strategiatyö tukee matkailustrategian lisäksi erityisesti hallituksen lähiruokaohjelman tavoitteiden saavuttamista.

Lähiruokaohjelmaan on vuoden 2020 tavoitetilaksi kirjattu: "lähiruoka on osa laadukasta matkailutuotetta, tuo lisäarvoa ja kannattavuutta maakuntien ruoka- ja matkailualan toimijoille ja lisää Suomen houkuttelevuutta matkakohteena".

Lähiruokaohjelmassa on kirjattu myös lukuisia teemaan liittyviä kehittämistoimia, joiden yhteen suuntaan saattamiseen nyt aloitettava strategiatyö on rakennettu.

Strategiatyö käynnistyi toukokuussa ja tavoitteena on saada työ päätökseen vuoden 2014 loppuun mennessä. Tämän jälkeen alkaa sovittujen toimenpiteiden jalkauttaminen.

Lisätietoja: www.ruokajamatkailu.fi  

Teksti: projektipäälliköt Kristiina Havas ja Elisa Aunola, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Kuva: Tommi Lalu

perjantai 12. syyskuuta 2014

Ruokahävikin kimppuun on hankala päästä lainsäädännöllä

Tällä hetkellä kolmannes kaikesta tuotetusta ruuasta päätyy haaskuuseen. Ruokahävikki kuormittaa ympäristöä, rasittaa taloutta ja heikentää ruokaturvaa. Ruokahävikin puolittaminen 2025 mennessä on Euroopan parlamentin tavoite. Euroopan komissio esittää ruokahävikin puolittamista 2020 mennessä. Miltä ruokahävikki näyttää lainsäädännön näkökulmasta?


Elintarvike- ja jätelainsäädännöt sivuavat ruokahävikkiä. Elintarvikelainsäädännön tavoite on varmistaa elintarvikkeiden turvallisuus. Elintarvikelainsäädännössä tulee kiinnittää huomiota myös siihen, ettei ruokahävikkiä lisätä tarpeettomasti. Keskustelua käydään etenkin elintarviketietoasetuksen ((EU)N:o 1169/2011) elintarvikkeiden vähimmäissäilyvyysaikaan liittyvistä kohdista.

Elintarvikkeet säilyvät turvallisina pitkään parasta ennen -päivämäärän jälkeen, mutta kuluttajat saattavat heittää tuotteet roskiin päiväyksen umpeuduttua. Parasta ennen -päiväys liittyy elintarvikkeen laadullisiin ominaisuuksiin, viimeinen käyttöpäivä varmistaa elintarviketurvallisuuden. Harkitsematon päiväysmerkintä tai sen osaamaton tulkinta lisää ruokahävikkiä.

Kuva: Niklas Hultquist – www.norden.org

Ruokahävikin ensisijainen vähentämiskeino on käyttää syötäväksi tarkoitettu elintarvike ruokana. Mikäli syöminen ei onnistu, voidaan miettiä vaihtoehtoisia keinoja hyödyntää elintarvikkeet esimerkiksi eläinten ruokinnassa tai biokaasun tuottamisessa. Tällöin elintarvikkeita koskee sivutuoteasetus ((EY) N:o 1069/2009). Asetuksen tavoite on minimoida ihmisten ja eläinten terveydelle sekä ympäristölle aiheutuvat riskit, mutta mahdollistaa sivutuotteiden turvallinen käyttö kestävällä tavalla.

Jätelainsäädännössä (2008/98/EY) roskiin päätyvät elintarvikkeet on tähän asti käsitelty osana biojätettä. Ponnisteluissa kohti jätteetöntä Eurooppaa tarvitaan kaikki keinot käyttöön. Syömäkelpoista ruokaa ei pitäisi päätyä biojätteeseen. Myös terminologiaa tulee muuttaa: jäte ei sovellu ihmisen tai eläimen ravinnoksi ja biojätteeksi päätyvät elintarvikkeet eivät ole elintarvikejätettä vaan haaskattua ruokaa.

Ruokahävikki selätetään syömällä

Lainsäädännöllä on hankala estää ruokahävikin syntymistä. Lainsäädännön pitää kuitenkin olla sellaista, että se ei tarpeettomasti lisää ruokahävikkiä. Myös lain tulkinnassa tulee käyttää tilanteeseen sopivia joustoja, kuten "Venäjän juustojen" kanssa on tehty.

Ruokahävikkiä pyritään torjumaan hyvien käytäntöjen jakamisella Euroopan unionin tasolla ja kehitysmaiden auttamisella elintarvikeketjun taloudellisten ja teknisten haasteiden kanssa.

Suomessa ruokahävikkiä syntyy vuodessa noin 460 miljoonaa kiloa, josta 35 % kotitalouksissa. Kotitalouksien ruokahävikkiä pyritään vähentämään tiedottamisen ja valistamisen keinoin. Esimerkiksi Hävikkiviikolla 8.–14.9.2014 kerrotaan ruokahävikkifaktoja ja jaetaan vinkkejä, kuinka omaa ruokahävikkiään voi vähentää.

Kotitalouksien ohella vastuu ruokahävikin vähentämisessä kuuluu ruokaketjun toimijoille. Vastuullinen ruokaketju toimii tehokkaasti, eikä haaskaa ruokaa.

Teksti: Minna Huttunen, elintarvikeylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö

torstai 11. syyskuuta 2014

Saa syödä! -tempaus houkutteli Helsingin Narinkkatorille lounaalle



Hävikkiviikkoon kuuluva Saa syödä! -tempaus järjestettiin torstaina 11.9 Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Päivän aikana kaupungeissa jaettiin yhteensä 5000 kasvislounasta, joiden valmistuksessa oli käytetty kaupoilta ylijääneitä raaka-aineita. Ilmaiset lounaat ja torilla käynyt kuhina houkuttelivat Helsingin Narinkkatorille paljon kävijoitä.


Aamu alkoi tulien virittämisellä soppatykkeihin, joissa Laurean ammattikorkeakoulun opiskelijat valmistivat keittiömestarinsa Ilari Paanasen johdolla kasviskeittoa.

.



Opiskelijat tarkkaavat keiton valmistumista.
                              
Saa syödä! -tempaus kannustaa ruokahävikin vähentämiseen ja pyrkii lisäämään ruoan arvostusta. Luonnon lisäksi ruokahävikin vähentäminen säästää myös kuluttajan kukkaroa. Tempauksessa jaettiin yleisölle lounaan lisäksi vinkkejä, kuinka omassa arjessa voi vaikuttaa hävikin vähenemiseen. Esimerkiksi vähän nuhjuiset tai ryppyiset vihannekset ovat usein vielä täysin syömäkelpoisia.

Saa syödä! -tapahtumassa fiilis oli korkealla. Saa hymyillä!

Maa- ja kotitalousnaisten Helena Velin esitteli tapahtumassa hävikkipöytää, johon oli koottu lajitelma niitä syömäkelpoisia ruokia, joita suomalainen kotitalous heittää vuodessa roskiin. Yksittäinen kotitalous heittää hukkaan vuodessa arviolta 23 kiloa syömäkelpoista ruokaa.


Tempauksen juonsi Marco Bjurström, joka haastatteli tanskalaista ruokahävikkiä vastaan taistelevaa ja siitä luennoivaa Selina Juulia. Selina totesi, että jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa ruokahävikin vähenemiseen. "Jääkaappi ei ole hautausmaa ruoalle", Selina Juul painottaa. 


Höyryävän kuumaan kasviskeittoon oli käytetty muun muassa kukkakaalia, tomaattia, paprikaa ja herkkusieniä. Lisäksi tarjolla oli guacamolea, jonka valmistukseen oli käytetty 1800 kiloa kaupoilta ylijäänyttä avokadoa.


Toista kertaa järjestettävä Saa syödä! -tempaus on osa Hävikkiviikkoa, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö ja jota koordinoi Kuluttujaliitto. Saa syödä! -tapahtumasta vastasi Motiva yhteistyössä mm. HSY:n, Kuluttajaliiton ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa.

Teksti ja kuvat: Henna Väyrynen, viestintäharjoittelija, maa- ja metsätalousministeriö

keskiviikko 10. syyskuuta 2014

YKdessä hyvästit hävikille!

"Maailman väkiluku on tällä hetkellä noin seitsemän miljardia ja sen odotetaan kasvavan yhdeksään miljardiin vuoteen 2050 mennessä.  Ruokapulasta kärsivien määrän ei kuitenkaan tarvitse kasvaa.  Pienentämällä ruokahävikkiä voimme säästää rahaa ja resursseja, lieventää ympäristövaikutuksia sekä etenkin viedä maailmaa kohti tulevaisuutta, jossa kaikille riittää ruokaa", sanoo YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon.

Taistelu luonnonvarojen tuhlausta ja nälkää vastaan – ja siihen liittyvä ruokahävikin vastainen taistelu – on yksi Yhdistyneiden kansakuntien prioriteeteista.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn viime vuonna julkaisema  Food Wastage Footprint: Impacts on Natural Resources -raportti keskittyi ruokahävikin globaaleihin ympäristövaikutuksiin. Raportin mukaan hävikiksi joutuvan ruuan tuottamiseen käytettävä vesimäärä vastaa kolminkertaisesti Volga-joessa vuodessa virtaavan veden määrää. Hävikiksi joutuvan ruokamäärän tuottaminen aiheuttaa joka vuosi 3,3 miljardia tonnia kasvihuonekaasuja ilmakehään.

Hävikkiä syntyy ruokaketjun kaikilla tasoilla: tuotannossa, kuljetuksessa, jakelussa ja kuluttajien tasolla. Juuri kauppaketjujen ja kuluttajien rooli toimi kimmokkeena YK:n alueelliselle tiedotuskeskukselle UNRIC:ille, kun se järjesti yhdessä YK:n ympäristöohjelman ja Pohjoismaisen ministerineuvoston kanssa Pohjoismaita ja Baltian maita kattavan kilpailun Think.Eat.Save – Reduce your foodprint. Kilpailussa piti ideoida mainos, joka lisäisi tietoisuutta nyky-yhteiskunnassa lisääntyvän ruokahävikin määrästä.

Think.Eat.Save-kilpailun voittajatyö kuvaa ruumisarkkua,
 jossa on annos ranskalaisia perunoita.

Suuren suosion saaneen kilpailun voitti latvialainen graafikko Marta Zarina-Gelze mainoksellaan Viimeinen toive oli tulla syödyksi. Zarina-Gelze kertoo saaneensa idean miettiessään, miksi ruokaa tuotetaan. ”Voitko kuvitella syötäväksi tarkoitetun tuotteen viimeisen ajatuksen ennen kuin se heitetään kuolemaansa”, hän kuvaa.

Kaikki kilpailuun osallistuneet mainokset löydät täältä.

Suunnittelukilpailujen tarkoitus on kiinnittää huomiota maailmanlaajuisiin ongelmiin. Aiemmin aiheina ovat olleet köyhyys, naisiin kohdistuva väkivalta ja vedenkäyttö. 

Teksti: Petra Hongell, tiedotusavustaja, YK:n tiedotuskeskus UNRIC

tiistai 9. syyskuuta 2014

Saa syödä! – taistelua ruokahävikkiä vastaan


Hävikkiviikon torstaina syyskuun 11. päivä tempaistaan
ruokahävikin vähentämiseksi Saa syödä! -lounastapahtumassa. Helsingissä, Tampereella ja Turussa jaetaan yhteensä 5 000 ilmaista kasvisruokalounasta, jotka on valmistettu kaupoilta ylijääneistä raaka-aineista. Tapahtuman taustavoimiin kuuluva Motivan Elina Ovaskainen jakaa omat vinkkinsä ruokahävikin vähentämiseksi.


Itseni näköistä ruokaa

Aluksi paljastan olevani koulutukseltani kotitalousopettaja, joten ihan ei ole puhtaat jauhot pussissa, kun kirjoitan ruokahävikistä tavallisen kuluttajan silmin. Aihe on lähellä sydäntä ja melkein aina elän niin kuin opetan. Mutta ihan samoja artikkeleita kaupasta kannan kotiin kuin muutkin. Ja hävikkiä syntyy, senkin paljastan heti alkuun.

Suomessa on paljon yksin tai kaksin asujia, joiden kotitalouksissa heitetään ruokaa enemmän roskikseen kuin isommissa perheissä. Etenkin sinkut syyttävät ruokahävikin syntymisestä pakkauskokoja, mutta itse en usko sen oleva ainoa syntipukki. Melkein kaikkea saa monenkokoisissa pakkauksissa tai irtomyynnistä. Ainakin omalla kohdallani syytän enemmän itseäni ja laiskuuttani.

Mutta miksi sitä hävikkiä sitten syntyy? Ja mitä minä teen, ettei sitä syntyisi?

Kuva: Lii Ranniku, www.norden.org
Useimmiten minulla menee huonoksi maito. Ostan litran, juon puoli. Lettuja ei tule paistettua itselle, saati että jaksaisi hauduttaa siitä uunipuuroa (note to myself: uuni tekee työn!).  Joskus jääkaapista löytyy rasia, jossa on muutaman päivän takaista ruokaa, jota ei juuri sillä hetkellä tee mieli. Nähtävästi suljen rasian ja vakuutan itselleni syöväni ruuan huomenna, mutta lopulta se kuitenkin päätyy biojätteeseen. Itselle kun tekee, niin ei tee mieli syödä montaa päivää samaa ruokaa.

Ruuanlaitto on minulle ilo. On myös ilo tarjota hyvää ruokaa muille. Kun valmistan ruokaa (jostain syystä en osaa tehdä kuin 4–6 hengen annoksia), otan sitä töihin mukaan ja näin saan kaksi kollegaa jaetulle lounaalle. Kiitollisuuden velkaa ei kerry, sillä lounaan valmistusvuorot kiertävät. Kutsun myös spontaanisti ystäviä kotiin iltapalalle: on aika helppoa houkutella vieraita kylään ruualla. Enkä siivoa sitä varten - syömäänhän he tulevat.

Monesti ystävät ja tuttavat kääntyvät puoleeni, kun he haluavat tietää pieniä yksityiskohtia ruuanvalmistuksesta. Mutta aika usein kysytään myös, mitä helppoa arkiruokaa voisi laittaa niiden tavallisten ”jauhelihakastike ja pastaa” tai ”kanaa ja riisiä” tilalle?  Maailma on pullollaan ruokaohjeita netissä ja keittokirjoissa. Molempien selaaminen pelkästään siksi, että tarvitsee nopeasti arkiruokaidean, on usein työlästä. Helpotamme kotikokin tuskaa www.saasyödä.fi-sivustolla, jossa kaapista löytyvät pääraaka-aineet voi kirjoittaa hakuun. Hetkessä saa pinon reseptejä, joissa kyseisiä aineita on käytetty. Samalla sivustolla on myös vinkkejä siihen, miten ruokahävikkiä voisi omassa kotitaloudessa vähentää.

Television kokkausohjelmat ovat usein hyvää viihdettä, mutta ruuanvalmistus ei ole ihan niin helppoa ja nopeaa kuin annetaan ymmärtää. Eikä meidän jokaisen tarvitse olla oman elämänsä Master Chefejä, jotka osaavat flambeerata, paseerata ja tehdä kukkakaalivaahtoa. Riittää, kun osaa katsoa, haistaa ja maistaa sekä käyttää mielikuvitusta. Siihen me kaikki kykenemme!
Ruoka on ilo!

Teksti: Elina Ovaskainen, asiantuntija, Motiva Oy

Saa syödä! -tapahtuma järjestetään osana valtakunnallista Hävikkiviikkoa, jota maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa.

maanantai 8. syyskuuta 2014

Ruuan haaskaus rasittaa luontoa ja kukkaroa

Ruokaa haaskataan kaikissa elintarvikeketjun vaiheissa alkutuotannosta kuluttajan kotikeittiöön asti. Suomessa suurin osa (35 %) ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa. Kotien ruokahävikin kimppuun käydään valistuksen ja tiedottamisen keinoin. Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa tänään alkavaa Hävikkiviikkoa, jonka aikana kampanjoidaan ruokahävikin vähentämiseksi ja ruuan arvostuksen lisäämiseksi.

Suomessa heitetään henkilöä kohden 23 kiloa eli 125 euron edestä ruokaa roskiin vuodessa. Määrä vastaa noin kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruuasta (Lähde: MTT). Yhteen laskettuna suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa hukkaan vuosittain 500 miljoonan euron arvosta (Lähde: www.saasyoda.fi).

Nelihenkinen perhe voisi käydä vuoden aikana hukkaan heittämäänsä ruokaa vastaavalla summalla joko kahdeksan kertaa elokuvissa, kolmesti Linnanmäellä tai kerran yhteisellä kylpylälomalla. (Lähde: HSY)

MTT:n ruokahävikkitutkimus osoittaa, että kodeissa roskiin päätyy eniten vihanneksia (19 % ruokahävikistä), kotiruokaa (18 % ruokahävikistä) ja maitotuotteita (17 % ruokahävikistä). Erityisen harmilliseksi tilanteen tekee, että juuri vihannesten kulutuksen lisääminen tekisi hyvää myös kuluttajan omalle terveydelle!  

Kuva: Petur Hansen, www.norden.org
Syyt ruuan poisheittämiselle kotona:
  • pilaantunut, homehtunut (29 %)
  • parasta ennen tai viimeinen käyttöpäivä umpeutunut (19 %)
  • jäi lautastähteeksi (14 %)
  • ruokaa valmistettiin liikaa (13 %)
  • ei haluttu syödä enempää (10 %)
  • ei uskallettu ottaa riskiä (9 %)
  • muu syy (7 %)

MTT:n ruokahävikkitutkimukseen
osallistuneiden parhaat vinkit hävikin vähentämiseksi olivat yksinkertaisia:
  • syö helposti pilaantuvat ruuat ensin
  • tarkista ruokakaapit ennen kauppaan lähtöä
  • pakasta tähteeksi jääneet ruuat

Kulutustottumusten aiheuttamaa ruokahävikkiä voi pienentää myös kodin ulkopuolella:
  • Valitse pakkaus joka tulee käytettyä kokonaan. Pakkauksen ympäristövaikutus on pienempi kuin haaskatun ruuan.
  • Hyödynnä kaupan aletuotteet, joiden viimeinen myyntipäivä lähestyy. Säästät rahaa ja ympäristöä!
  • Pyydä ravintolassa lautastähteet mukaasi. Ravintolassa lautaselle jätetty ruoka päätyy roskiin ja kuormittamaan ympäristöä.

Teksti: Minna Huttunen, elintarvikeylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö

perjantai 5. syyskuuta 2014

YK-kino goes Helsinki – ja tarttuu hävikin ongelmiin!

YK:n alueellinen tiedotuskeskus UNRIC on seitsemän vuoden ajan järjestänyt Cine ONU -elokuvailtoja. 125 elokuvanäytöstä on saavuttanut yli 25 000 katsojaa Brysselistä, Lissabonista, Kölnistä, Madridista, Lontoosta ja Wienistä. Keskiviikkona 10. syyskuuta, valtakunnallisen Hävikkiviikon aikana, kaupunkien joukkoon liittyy myös Helsinki!

Ensimmäinen Cine ONU eli YK-kino esittää elokuvan Taste the Waste, joka paljastaa totuuden maailmanlaajuisesta ruokahävikin ongelmasta. YK-kino järjestetään yhteistyössä YK-liiton, maa- ja metsätalousministeriön ja Kuluttajaliiton kanssa.


YK-kino on yleisölle ilmainen, ainutlaatuinen mahdollisuus nähdä "vaihtoehtoisia" elokuvia tärkeistä globaaleista aiheista. Näytöstä seuraa keskustelutilaisuus, jonka aikana yleisö pääsee esittämään kysymyksiä ja kommentteja asiantuntijapaneelille. Tavoitteena on vapaa keskustelu kimuranttien kysymysten kera.

Tällä kertaa YK-kinon paneeliin osallistuu Think.Eat.Save-mainoskilpailun yhteistyökumppanina toimineen tanskalaisen ruokahävikin vastaisen Stop Spild af Mad -liikkeen perustaja Selina Juul, projektijohtaja Hanna Kuisma ”Yhteinen Pöytä” -hankkeesta, Vihreiden nuorten liiton puheenjohtaja Maria Ohisalo ja ryhmäpäällikkö Sari Ristaniemi SOK:sta.

Ensimmäinen YK-kino järjestetään Kino Andorrassa Helsingissä 10. syyskuuta klo 19. Lisätietoa YK-kinosta ja ilmoittautuminen tapahtumaan löytyvät osoitteesta unric.org/fi/cine-onu-helsinki.

"Ympäristösyiden lisäksi meillä on moraalinen velvollisuus puuttua ruokahävikkiin", sanoo FAO:n pääjohtaja Graziano da Silva. "Emme yksinkertaisesti voi antaa kolmasosan tuottamastamme ruuasta mennä hukkaan samalla kun 870 miljoonaa ihmistä näkee nälkää päivittäin." 

Teksti: Petra Hongell, tiedotusavustaja, YK:n tiedotuskeskus UNRIC

*Paneeliin osallistuvat päivitetty 8.9.2014

keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Hävikkiviikolla kannustetaan jälleen ruokahävikin vähentämiseen

Valtakunnallista Hävikkiviikkoa vietetään toista kertaa tulevalla viikolla 8.–14. syyskuuta. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman ja Kuluttajaliiton koordinoiman kampanjan tavoitteena on innostaa ihmisiä kiinnittämään huomiota ruokahävikin syntyyn niin kotikeittiössä, ruokakaupassa kuin ravintolassakin.

Hävikkiviikon lähes 80 yhteistyökumppania eri aloilta ovat lähteneet aktiivisesti mukaan viestimään kuluttajille ruokahävikistä. Ruokahävikin vähentäminen ja ruuan arvostuksen lisääminen näyttää olevan kaikille yhteinen ja tärkeä päämäärä.

Tänä vuonna mukana on erityisen paljon joukkoruokailutuottajia, joiden lounasruokaloissa kampanja näkyy lautastähdemittauksina ja tähdelounaskokeiluina. Hävikkiviikko on laajasti esillä myös blogeissa, yhteisömedioissa ja tiedotusvälineissä.

Keskiviikkona 10. syyskuuta vietetään Helsingissä YK-kinon hävikkiaiheista elokuvailtaa. Lisäksi Hävikkiviikko saa vieraikseen ruokahävikistä ympäri maailmaa luennoivan tanskalaisen Selina Juulin ja YK:n alueellisen tiedotuskeskuksen UNRIC:in pääjohtajan Afsané Bassir-Pourin.

Hävikkiviikko huipentuu torstaina 11. syyskuuta Helsingissä, Turussa ja Tampereella järjestettävään Saa syödä! -tempaukseen, jossa Motiva kumppaneineen jakaa ohikulkijoille yhteensä noin 5 000 kauppojen ylijäämäruuista valmistettua kasvislounasta.

Edelläkävijöilläkin riittää työtä hävikin vähentämisessä

Verrattuna moniin länsimaalaisiin suomalaiset ovat suorastaan edelläkävijöitä, sillä täällä ruokahävikki on henkeä kohden matalammalla tasolla kuin muissa OECD-maissa. Silti meilläkin on vielä parannettavaa, sillä Suomessa heitetään henkilöä kohden keskimäärin 20–26 kiloa eli 125 euron arvosta ruokaa roskiin vuodessa. Määrä vastaa ympäristövaikutuksiltaan noin 100 000 henkilöauton hiilidioksidipäästöjä.

Kuluttajatutkimuskeskuksen mukaan Pohjoismaissa kuluttajien suhtautuminen kestäviin syömistapoihin on myönteinen sosioekonomiseen asemaan katsomatta, mutta se, millä tavoin ympäristöystävälliseen syömiseen pyritään, vaihtelee paljon maittain ja ikäryhmittäin.

Ruokaa arvostavat ja luonnonvarojen kestävään käyttöön pyrkivät kuluttajat ovat erinomainen lähtökohta yhteisille ponnisteluille ruokahävikin vähentämiseksi. Toivoa siis on, mutta tuloksia saavuttaaksemme tarvitaan kuluttajien ympäristömyönteisten asenteiden lisäksi konkreettisia arjen tekoja.

Ruuanlaittoa suunnittelemalla, riperuokia hyödyntämällä ja omiin aisteihinsa luottamalla kuluttajat voivat säästää suuria summia rahaa. Myös yrityksille on taloudellisesti kannattavaa minimoida syntyvä ruokahävikki. Panostamalla jatkossakin aktiivisesti hävikin vähentämiseen koko ruokaketjussa on mahdollista yhteisvoimin säästää valtava määrä luonnonvaroja.

www.kuluttajaliitto.fi/havikkiviikko
www.facebook.com/havikkiviikko
instagram.com/havikkiviikko

twitter.com/havikkiviikko


Teksti: Maiju Ripatti, korkeakouluharjoittelija, Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry

maanantai 1. syyskuuta 2014

Luomutietoa herkkujen lisäksi

Herkkujen Suomi -tapahtumassa elokuun loppupuolella Helsingin Rautatientorilla järjestöteltassa oli luomuosasto, jolla maa- ja metsätalousministeriö, Pro luomu ry, Luomuliitto ry, Portaat luomuun -ohjelma ja Luomuinstituutti jakoivat luomutietoa.


Päivystysvuorossa Anu Arolaakso Portaat luomuun -ohjelmasta ja Heli Peltola Luomuinstituutista.

Luomuaiheiseen tietovisaan otti osaa runsaat 450 henkilöä. Etenkin parikymppiset nuoret tuntuivat hallitsevan luomutiedon hyvin. Toki kävijöissä oli kaiken ikäisiä ihmisiä.

Pakatuissa, EU:ssa valmistetuissa luomuelintarvikkeissa pakollisen EU-lehtimerkin tunnettuus oli selvästi parempi kuin vastaavassa tietovisassa Okra-maatalousnäyttelyssä Loimaalla kesäkuussa.

Luomutieto tuntui kiinnostavan hyvän ruoan ystäviä. Osastolle pysähtyi myös ruoka-alan ammattilaisia ja opinnäytetyön tekijöitä.


Leena Seppä maa- ja metsätalousministeriöstä tarkisti, menivätkö tietovisan vastaukset oikein.

Lähiruoan myyjien joukossa oli myös luomuelintarvikkeiden myyjiä. Luomuna sai ainakin jäätelöä ja erilaisia jauhoja sekä spelttihiutaleita, kvinoaa, pastaa, näkkileipää, lakritsia ja hunajaa. Välillä satoi mutta se ei haitannut iloista meininkiä.

Teksti: maatalousylitarkastaja Leena Seppä, maa- ja metsätalousministeriö
Kuvat: Kirsi Viljanen

Herkkujen Suomessa juhlittiin suomalaista lähiruokaa

Herkkujen Suomi valloitti jälleen Rautatientorin ja kävijät 21.-23. elokuuta 2014. Maakunnat pistivät parastaan tuomalla Helsingin sydämeen herkkuja, joita kävijät saivat maistella paikan päällä tai ostaa mukaan kotiinviemisiksi. 

Ministeri Orpo avasi lähiruokatapahtuman puheellaan, jossa hän korosti suomalaisen ruoan tärkeyttä.
Tummista pilvistä huolimatta Herkkujen Suomea saatiin viettää pääosin hyvässä säässä.

Ruokatieto Yhdistys ry muisti ministeriä kassillisella suomalaisia herkkuja.

Maakuntien pisteillä tapasi iloisia ihmisiä. Kanta-Hämeen teltassa pääsi maistamaan esimerkiksi Tuulosrievän leipää.

Maa- ja metsätalousministeriön pisteellä puhuttiin luomusta.

Tänä vuonna tapahtumassa panostettiin myös ruokakasvatukseen. RuokaILO esitteli, miltä päivittäinen kasvisten saantimäärän suositus näyttää ja miten joka aterialta tulisi löytyä vihanneksia, marjoja tai hedelmiä. Ministeri Orpo pääsi pisteellä seuraamaan, mitä 'puoli kiloa päivässä' lausahduksella tarkoitetaan käytännössä.



Päälavalla Raymond Wesander ja Ulla Liukkonen grillasivat laadukkaita lihatuotteita. Annokset höystettiin eri maakuntien herkuilla. Myös yleisö sai maistaakseen makkaroita.


Maakuntien pöydät olivat täynnä houkuttelevia herkkuja. Kotiin viemisiksi oli tarjolla luomu- ja lähiruokatuotteita moneen makuun.


Teksti ja kuvat: Marianna Laitinen