Luomun ja lähiruuan puolesta puhuttiin luomu- ja lähiruokaohjelmien seminaarissa

Luomu ja lähiruoka ovat tämän päivän trendejä, joista puhutaan. Paljon tapahtuu kulissien takana, ja viime vuosien ajan luomun ja lähiruuan asiaa on edistetty monin eri tavoin, esimerkiksi hallitusohjelmilla.

Luomu- ja lähiruokaohjelmien seminaari järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa viime perjantaina. Seminaarin tarkoituksena oli kartoittaa hallituksen luomu- ja lähiruokaohjelmien tuloksia: mitä on jo saavutettu, mitä taas on vielä tehtävä, jotta vuoteen 2020 kirjatut tavoitteet luomun ja lähiruuan kasvusta toteutuisivat. Seminaari jakautui Lisää luomua! -luomuosioon, Lähiruokaa - totta kai! -lähiruokaosioon ja ruokapolitiikan vaalipaneeliin.

Luomu- ja lähiruokaohjelmien ohjausryhmän puheenjohtaja Tiina Rytilä korosti, kuinka luomu- ja lähiruoka ovat ruokateollisuuden kasvualoja:
– Ruualta vaaditaan yhä enemmän puhtautta, aitoutta, eettisyyttä ja ympäristöystävällisyyttä, elämyksellisyyttä unohtamatta.

Lisää luomua byrokratiaa vähentämällä

Maatalousylitarkastaja Leena Seppä kertasi luomuohjelman tärkeimpiä päämääriä.

– Eteenpäin on menty, sillä luomutuotanto ja sen kulutus ovat kasvaneet. Kysyntä joiltain osin jopa ylittää tuotannon, Seppä kertoi ohjelman tuloksista.

Luomuasiantuntija Reijo Käki totesi, että kokemusten perusteella luomuun siirtymistä hidastaa pelko lisääntyvästä byrokratiasta. Byrokratian vähentämiseen onkin panostettu yksinkertaistamalla luomusopimusta.

Lisää luomutietoutta seminaariin toi keittiömestari ja Luomuinstituutin tutkimuskoordinaattori Jaakko Nuutila. Nuutila valotti eri hankkeiden laajavaikutteisuutta ja painotti, kuinka koko ruokaketju on edustettuna hankkeissa.

Lähiruokaa edullisesti ja ekologisesti

Lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä kävi läpi lähiruokaohjelman tavoitteita, ja mitä niiden eteen on jo tehty. Viljanen vakuutti, että lähiruoan kehittämistyö jatkuu edelleen.

Lähiruokayrittäjän näkökulmaa seminaariin toi Kimmo Remes LähiPuoti Remes Oy:stä.

– Lähiruoka on edullinen ja ekologinen valinta, jolla on myös alueen työllisyyttä ja kunnan taloutta parantava vaikutus, Remes painotti.

Remes havainnollisti myös lähiruuan järkevyyttä kyseenalaistamalla elintarvikkeen satojen kilometrien matkaa tilalta kuluttajalle, kun vaihtoehtona olisi tuoretta lähiruokaa lähitilalta.

Seminaari jatkui eduskuntavaaliehdokkaiden vaalipaneelilla, jossa selvitettiin ehdokkaiden näkemyksiä liittyen erityisesti luomu- ja lähiruokaan. Lisää paneelista Viljasen blogissa: http://lahiruokaohjelma.blogspot.fi/2015/03/vaalipaneelissa-keskustelua-luomusta-ja.html

Seminaari järjestettiin Lähiruoka & luomu -messujen yhteydessä. Messut ovat osa Kevätmessukokonaisuutta.

Teksti: Kirsi-Mari Viertola, viestintäharjoittelija, maa- ja metsätalousministeriö
Kuvat: Anni-Riika Särkelä, viestintäharjoittelija, maa- ja metsätalousministeriö

Tangokuninkaalle kakku

Lukaisin jostakin uutisesta, että ihana tangokuninkaamme Jari Sillanpää haluaisi juhlistaa kesän jättikonserttiaan ennätyskakun kanssa. Uutisissa kerrottiin, että "Sillanpää sai yrityksiin soitettuaan tietää, ettei maailman suurinta kermakakkua voida valmistaa Suomessa, koska elintarvikelain määräykset tekevät siitä mahdottoman". 

On varmaan paikallaan pohtia onko todella niin, ettei kuningas saa kakkuaan meidän lainsäädäntömme vuoksi.

Suomen kesään ja erilaisiin juhliin kuuluu kyllä kunnon kakku. Kakkujen koot ja tarjoilupaikat varmasti vaihtelevat. On itsestään selvää meille juhlien järjestämisestä ja leipomisesta nauttiville, että kuumat kesäpäivät ovat kermakakun tarjoamiselle haasteellisia. 

Ulkonäön, maun ja myös turvallisuuden näkökulmasta parasta on saada kakku tarjottua niin, ettei se jää pöydille lojumaan, vaan uusi tuodaan pöytiin vasta, kun edelliset on syöty. Suurin käytännön haaste on kakkujen säilytys ennen juhlaa. Hyvänä kermakakku säilyy jääkaappilämpötilassa. Viileässä säilyttäminen on elintarvikelainsäädännön pohjana, mutta kyllä kakku esteettisyydessäänkin pilalle menee lämpimässä.

Mielestäni tangokuninkaamme pitäisi saada kakkunsa tarjota. Kyse on siitä, pystyvätkö leipurit sen tekemään, kuljettamaan ja tarjoamaan, niin, että se on kuninkaan arvoinen? Jättikakun tekoa tai tarjoamista ei estä elintarvikelainsäädäntö, mutta pystytäänkö se käytännössä toteuttamaan? Monia toteuttamistapoja varmasti on kakun paloissa paistamisen, kokoamisen ja koristelun osalta. Mutta löytyykö tekijöitä? 

Itse uskon, että kakku katoaa tosi nopeasti meidän fanien suihin, kun se tarjotaan. Ei sitä ihan joka kesä pääse kuninkaan tarjoamaa kakkua maistamaan! Toivottavasti kesällä se tapahtuu!

Teksti: Jaana Husu-Kallio, kansliapäällikkö, maa- ja metsätalousministeriö

Katuruoka valtaa Helsingin tällä viikolla

Mitä katuruualle kuuluu nyt ja tulevaisuudessa? Kuka voi ryhtyä katuruokayrittäjäksi? Miten viranomaiset voivat tukea katuruokayrittäjyyttä? Miten sesongit voidaan huomioida katuruokatarjonnassa? Minkälaista katuruokaa on tarjolla maailmalla?

Katuruoka on tällä viikolla Helsingissä erityisen pop, kun toista kertaa järjestettävä Streat Helsinki valtaa kaupungin. Viime vuoden vallankumous-teemasta on päästy askel eteenpäin: viikoksi laajentuneen tapahtumasarjan teemana ovat katuruuan kehittäminen ja tulevaisuuden näkymät. ”From revolution to evolution.”

Kuva: Streat Helsinki 2014 -tapahtuma.

Viime vuoden tapaan maa- ja metsätalousministeriö haluaa olla mukana katuruuan kehittämisessä osana ruokakulttuuria. Tänä vuonna ministeriöstä on rahoitettu arki-iltojen kaikille avoimia maksuttomia WORKSHOPS-työpajoja, joissa on luvassa laaja kattaus keskustelua, kehittämistä ja katuruuan ilosanomaa. Työpajoihin ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet.

Lisätietoa WORKSHOPS-työpajoista: http://streathelsinki.com/workshops/

Katuruokaviikon torstaina 19. maaliskuuta vietetään ns. snägäreiden yötä, kun Streat Helsinki NIGHT BITES tarjoaa tuunattuja snägäriannoksia viidessä grillikioskissa ympäri kaupunkia. 

Viikonloppuna Streat Helsinki EATS kokoaa Helsingin Torikortteleihin ja ympäristöön yhteensä 64 ruokarekkaa ja yli 200 erilaista annosta kokeiltavaksi.

Herkuttelun jälkeen lauantaina voi suunnata vielä kaikille avoimiin PARTIES-katuruokajuhliin.

Maukasta katuruokaviikkoa!

Streat Helsinki edistää ruokakulttuurin monimuotoisuutta. Se näkee katuruoan ja sen tekijät osana kaupungin ruokaketjua, osana elinkeinoelämää ja osana elävää, kiinnostavaa kaupunkia. Ilmiö keskittyy tapahtumien ja herkuttelun lisäksi katuruokailun kehittämiseen sekä toimijoiden tukemiseen.

Teksti: Saara Pietilä, tiedottaja, maa- ja metsätalousministeriö
Kuva: Maija Astikainen / Streat Helsinki

Streat Helsinki tuo katuruokakulttuuria kaupunkiin -kirjoitus Verso-blogissa viime vuonna

Vilkasta keskustelua kasviproteiini-innovaatioista ja maailmanparannuksesta

Kasviproteiini on hot topic, kun puhutaan ruokainnovaatioista. Sen vuoksi kasviproteiini valikoitui Ruokavaikuttajat-verkoston aamukahvien teemaksi. Verkoston ensimmäiseen tapaamiseen 12.3. oli saatu alustajaksi Verso Food Oy:n toimitusjohtaja Tarja Ollila. 

Verso Food kehittää ja tuottaa kotimaista kasvisruokaa, lähinnä härkäpapua, ammattikeittiöihin ja kuluttajille. Alustuksessaan Tarja Ollila kertoi, että terveelliselle, kestävälle ja monipuoliselle ruualle on todella tilausta markkinoilla. Verso Food yhdistää brändäyksen ja maailmanparannuksen.

Ollilan mukaan kotimaisella kasviproteiinilla on kolme pääkohderyhmää: kasvissyöjät, fitness-henkilöt ja naiset, jotka haluavat pitää huolta itsestään. Terveysbuumi kasvaa meillä ja muualla, ja vaihtoehtoja kaivataan. Kuluttajia kiinnostaa (lisä)proteiini myös maitohyllyn ulkopuolella.

Perinteikäs härkäpapu voidaan jalostaa niin, että moderni kuluttajakin siitä kiinnostuu. Meillä on pitkät perinteet härkäpavun tuotannossa, ja uusia lajikkeitakin on tulossa satovarmuutta parantamaan. Koko ruokaketju on hyvä pitää kehitystyössä mukana. Aamukahveille tuotiin myös terveiset kasviproteiiniketjuhankkeesta ja esimerkkituotteita muista kotimaisista kasviproteiinijalosteista kuten hampunsiemenrouheesta ja härkäpapupastasta!

Keskustelu oli vilkasta, ja ideoita kasviproteiinin edistämiseen esitettiin paljon. Kiinnostavat reseptit ja niitä hyödyntävät ruokablogit ovat portinvartijoita, joiden avulla kestävän ja hyvänmakuisen ruuan sanomaa voidaan edistää. Aamukahvien osallistujia oli ilahduttavan erilaisista taustoista: järjestöihmisiä, ruokakehittäjiä, tutkijoita ja hallintoa. Kotimainen kasviproteiini on innovaatio, jota ei voi ohittaa.

Syksyllä 2014 perustettu Ruokavaikuttajat-LinkedIn-verkosto kokoaa yhteen kestävän ja vastuullisen ruuan edistäjiä. Verkostossa on jo yli 170 jäsentä, ja siihen voi liittyä aiheen parissa työskentelevät ja aiheesta kiinnostuneet. Ruokavaikuttajien aamukahvit on konsepti, jota kuka tahansa verkoston jäsen voi edistää. Päätä vain aihe ja paikka ja ilmoita siitä Ruokavaikuttajissa!

Teksti: Hanna Mattila, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö
Kuva: Saara Pietilä