Maaseutuohjelman luonnos avattiin kommentoitavaksi

Torstaina 23.5. saavutettiin välietappi uuden maaseudun kehittämisohjelman valmistelussa. Ministeriö julkaisi ensi vuonna käynnistyvän ohjelman luonnoksen. Esittelytilaisuus keskittyi ohjelman sisältöön ja painopisteisiin. Päätöksiä ohjelmarahojen jakautumisesta joudutaan vielä odottamaan.

Esittelytilaisuudessa Helsingin Paasitornissa tehtiin selkoa ohjelman tavoitteista ja siitä kuinka ne voidaan saavuttaa. Kiinnostusta uusille maaseudun kehittämisen linjoille oli, ja verkossakin lähetetty tilaisuus keräsi satoja seuraajia. Uusi maaseutuohjelma lähetetään komissioon valtioneuvoston hyväksymisen jälkeen syksyllä.

Maaseutuohjelma ministeriön tavoitteiden tukena

Maaseudun kehittämisohjelmalla on todella suuri merkitys maaseutumaiselle Suomelle, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio totesi tilaisuuden avauspuheenvuorossa. Sen rooli on keskeinen ministeriön strategisten tavoitteiden uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön ja ruuantuotannon kannalta. - Tätä ei tehdä vain virkamiestyönä, vaan kaikkien sidosryhmien panosta on tarvittu, Husu-Kallio teroitti ja kiitti valmistelussa mukana olleita.

Ohjelman valmistelu jatkuu syksylle asti. - Mitään ei ole lopullisesti lukkoon lyöty, Husu-Kallio muistutti. - Demokraattisessa päätöksenteossa ei kaikkien toive toteudu, mutta yritämme yhdessä tehdä ohjelmasta niin hyvän kuin se ikinä maailmassa voi olla.

EU:n ajamaa komission ja eri rahastojen välistä yhteistyötä ja kumppanuutta Husu-Kallio peräänkuulutti. - On mietittävä, miten toisten tekemistä voidaan täydentää. - Kumppanuus on päivän ja tulevaisuuden sana, eikä siihen sitoutumisesta ole epäilystäkään, hän summasi.

Teksti: Annukka Lyra

Lisää ohjelmasta ja sen valmistelusta esittelytilaisuuden verkkolähetyksestä 
http://www.seminaarit.net/avaa/maaseutu2020

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014–2020 voi kommentoida 25.6. mennessä. Lausuntopyyntö ja ohjelmaluonnos ministeriön verkkosivuilla. http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maaseudun_kehittaminen/ohjelmakausi2014_2020.html

Potkua luomulle ja lähiruoalle hallituksen ohjelmilla

Luomun ja lähiruoan osuuden, valikoiman ja jalostusasteen kehittäminen on vahvassa nousussa. Hallitus hyväksyi maa- ja metsätalousministeriössä valmistellut hallituksen luomualan kehittämisohjelman ja lähiruokaohjelman toukokuun puolivälissä.
Luomualan kehittämisohjelma ja lähiruokaohjelma toteuttavat hallitusohjelman tavoitteita luomu- ja lähiruokatuotannon lisäämisestä ja tuotteiden jalostusasteen nostamisesta.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen on tyytyväinen, että lähiruoka ja luomu ovat saaneet omat, yhteistyössä hallinnon ja alan toimijoiden kanssa valmistellut kehittämisohjelmansa.

- Yhä useampi suomalainen haluaa lautaselleen luomua ja lähiruokaa. On tärkeää, että valtio ottaa huomioon kansalaisten mieltymykset ja pyrkii vahvasti tukemaan luomu- ja lähiruuan saatavuutta. Tänään hyväksytyt hallituksen lähiruoka- ja luomuohjelmat ovat tästä konkreettinen osoitus ja toivon niiden olevan myös vahva signaali elinkeinolle, ministeri Koskinen toteaa.

20 prosenttia pelloista luomuun

Luomuohjelman päätavoite on lisätä luonnonmukaisen tuotannon viljelyala 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Ohjelmassa painotetaan lisäksi luomukotieläintuotannon houkuttelevuutta. Tavoitteiden saavuttamiseksi luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksiin varataan tarvittavat määrärahat, kehitetään investointituen ehtoja ja varmistetaan kotimaisen valkuaisrehun saatavuutta.

Ohjelma linjaa, että luomutuotteiden valikoimaa kasvatetaan tukemalla yrityksiä, jotka esikäsittelevät, jakelevat tai jatkojalostavat luomuraaka-ainetta. Lisäksi toimijoiden koulutuksella ja tiedottamisella parannetaan kysynnän ja saatavuuden kohtaamista sekä tietoutta alasta.

- Hallinto auttaa luomun kehittämistä monin tavoin. Nyt on luomualan toimijoiden vuoro ottaa nämä työkalut käyttöönsä ja tuottaa lisää luomua, toteaa maatalousylitarkastaja Leena Seppä maa- ja metsätalousministeriöstä.

Lähiruoan kehittämiselle ohjelmasta selkeät tavoitteet

Lähiruokaohjelma nostaa lähiruoan tunnettuutta ja luo kehittämiselle selkeät tavoitteet ja suuntaviivat vuoteen 2020 asti. Se antaa niin tuottajille, jalostajille kuin kuluttajille vahvan viestin lähiruoan merkityksestä ja positiivisista tulevaisuuden näkymistä.

- Lähiruokaohjelma on arvo jo itsessään, toteaa lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen. - Alamme vasta nyt nähdä lähiruoan moninaiset vaikutukset ja sen, mikä merkitys lähiruoan osuuden kasvattamisella esimerkiksi julkisissa hankinnoissa olisi aluetalouteen ja työllisyyteen, hän jatkaa.

Ohjelmien yhteisiä tavoitteita ovat pienimuotoisen elintarvikejalostuksen ja myynnin mahdollisuuksien parantaminen lainsäädännöllä ja neuvonnalla sekä tuotteiden jalostusasteen nostaminen. Lisäksi ohjelmissa asetetaan tavoitteet luomutuotteiden ja lähiruoan osuuden kasvattamisesta julkisissa hankinnoista parantamalla hankintaosaamista ja laadullisia kriteereitä.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
valtiosihteeri Risto Artjoki (ohjelmaryhmien pj.), p. 0295 16 2254
maatalousylitarkastaja Leena Seppä (luomualan kehittämisohjelma), p. 0295 16 2373
lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen (lähiruokaohjelma), p. 0295 16 2142
sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@mmm.fi

Elintarviketurvallisuusuhat kansainvälistyvät

Ruoka on globaalia liiketoimintaa. Elintarvikkeet, raaka-aineet, eläimet ja tuotantopanokset liikkuvat kiihtyvällä vauhdilla maasta ja maanosasta toiseen, mistä väistämättä seuraa haasteita ja ongelmiakin. Tuore elintarviketurvallisuusselonteko kertoo ruokaan liittyvistä uhista. Suomessa elintarviketurvallisuustilanne on hyvä ja vakaa.

Hallitus hyväksyi toukokuun puolivälissä eduskunnalle kerran vaalikaudessa annettavan elintarviketurvallisuusselonteon. Selonteossa kuvataan elintarviketurvallisuuden muutostekijöitä ja nykytilaa sekä lähivuosien haasteita, joiden pohjalta esitetään tavoitteet ja toimenpiteet.

Elintarviketurvallisuuden haasteet on selonteossa ryhmitelty globalisaation, verkottuneen elintarvikeketjun ja ravitsemuksen aiheuttamiin haasteisiin ja uhkiin. Globalisaatioon haasteet liittyvät elintarvikealan lisääntyvään rikollisuuteen, kotimaisen tuotannon turvaamiseen sekä lainsäädäntökehitykseen.

− Rikollisuus näyttäytyy lisääntyvinä petoksina, väärennöksinä ja valheellisina tuotetietoina. Kotimainen elintarviketuotanto ja -turvallisuus varmistetaan turvaamalla elintarviketurvallisuuden hyvin korkea taso jatkossakin, mikä samalla voi vahvistaa tuotteidemme vientimenekkiä, elintarviketurvallisuusjohtaja Veli-Mikko Niemi maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.

Elintarvikealan toimintaa ja kauppaa sääntelevät monet kansainväliset säädökset ja standardit. Niemen mukaan tästä syystä lainsäädäntötyön painopistettä tulisi siirtää kansalliselta areenalta kansainväliselle.

Pitkät ketjut vaikeuttavat alkuperän jäljittämistä

Selonteossa todetaan, että lyhyestä ja mutkattomasta elintarvikeketjusta on kiihtyvästi siirrytty pitkään ketjuun, joka monisäikeisen rakenteensa puolesta muistuttaa enemmän verkkoa kuin ketjua. Verkottuneen elintarvikeketjun haasteet liittyvät muun muassa jäljitettävyyteen, toimijavastuun hämärtymiseen sekä verkkokaupan heikkoon valvottavuuteen.

− Esimerkiksi lihatuotannossa yleistynyt tapa vasikkakasvatuksen jaksottamiseen useammille tiloille lisää eläinten riskiä sairastua tartuntatauteihin. Se taas lisää eläinlääkkeiden käyttöä ja viime kädessä kaikille eläimille sekä ihmisille haitallista antibioottiresistenssiä, kertoo eläinlääkintöylitarkastaja Sebastian Hielm maa- ja metsätalousministeriöstä. − Toisaalta erikoistuminen yhteen tuotantovaiheeseen antaa mahdollisuuden osaamisen vahvistamiseen ja sitä kautta parempaan riskinhallintaan, hän jatkaa.

Suurin huoli ylipainoinen nuoriso

− Ravitsemus on yhä tärkeämpi osa elintarviketurvallisuutta. Globaalit ruokajärjestelmän muutokset ja kuluttajan käyttäytyminen vaikuttavat niin elintarviketurvallisuuteen kuin  kansanravitsemukseenkin, Niemi toteaa. − Ravitsemus- ja terveyskysymykset olisikin aina otettava huomioon ruokapoliittisissa päätöksissä.

Selonteon perusteella suurin elintarviketurvallisuushuoli liittyy ravitsemukseen: lapset ja nuoret lihovat liikaa, sillä he syövät huonosti ja liikkuvat vähän. − Aikuisväestön lihomisen lisääntyminen tuntuu pysähtyneen, joskin muutoksen pysyvyydestä on vielä liian aikaista lausua mitään varmaa. Huolta aiheuttaa aikuisten veren kolesteroliarvojen ja verenpaineen nousu, joka ilmeisesti on seurausta muotidieeteistä. Tällä on suoranaisia vaikutuksia suomalaisten sydäntautikuolleisuuteen, ellei trendi oikene, Hielm toteaa.

Suomen elintarviketurvallisuuden tila on biologisten ja kemikaalivaarojen suhteen vakaa, eikä suurempia muutoksia ole tullut kolme vuotta sitten annetun edellisen selonteon jälkeen.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

elintarviketurvallisuusjohtaja Veli-Mikko Niemi, p. 0295 16 2479
eläinlääkintöylitarkastaja Sebastian Hielm, p. 0295 16 2305

sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@mmm.fi