Eläinsuojeluasiamies on mukana eläinsuojelulain uudistustyössä

Eläinsuojeluasiamies Sari Salminen aloitti
työssään MMM:ssä elokuussa.

Eläinsuojeluasiamiehen työssäni pääsen tutustumaan moniin mielenkiintoisiin eläinten hyvinvointiin liittyvien ryhmien työskentelyyn. Tällä kertaa sain kurkistaa tuoreilla silmillä ja avoimella mielellä, kuinka eläinsuojelulain kokonaisuudistus eteni ohjausryhmän kokouksessa syyskuun 13. päivänä. Osallistun ohjausryhmän työskentelyyn kokonaisuudistuksen edetessäkin.

Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä on ratkottavana useita laajoja asiakokonaisuuksia, ja ohjausryhmän tarkoituksena on nimenomaan keskittyä pienten yksityiskohtien sijasta näihin asioihin. Kokouksessa tuotiin eri tahojen näkemyksiä esiin, mikä on äärimmäisen tärkeää asioiden eteenpäin viemiseksi.

Lain runko on luonnosteltu

Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen työryhmän kolme sihteeriä olivat tehneet hienoa työtä valmisteltuaan aikataulusuunnitelman työn etenemisestä ja runkoluonnoksen uudeksi eläinsuojelulaiksi. Nämä auttoivat hahmottamaan valmistelun tilannetta ja työn laajuutta sekä sitä, millaisia asioita tulee ohjausryhmän käsiteltäväksi jatkossa.

Puhuttiin myös tuotantoeläinten sekä seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntien käytöstä lain valmisteluun liittyvien isojen periaatteellisten asioiden käsittelyssä. Neuvottelukunnat ovat mielestäni juuri oikeita tahoja antamaan asiantuntija-apua tällaisissa kysymyksissä.

Eläinten kytkeminen tarkastelussa

Tämän kokouksen laaja-alaisena käsiteltävänä asiana oli eri eläinlajien kytkeminen ja miten siitä tulisi jatkossa säätää. Kytkyellä kuten kaulapannalla kytkemisen lisäksi kytkemisellä tarkoitetaan eläimen liikkumisen rajoittamista siten, että se ei pysty kääntymään vapaasti ympäri kuten porsimis- tai siemennyshäkissä oleva sika.

Porsimishäkin käytöstä luopumisesta on juuri elokuussa valmistunut selvitys, mutta kaikkien muiden pitomuotojen ja eläinlajien osalta tarvitaan lisää selvitystyötä ennen kuin asiasta voidaan laatia ehdotusta eläinsuojelulakiluonnokseen.

Ohjausryhmän työskentely sujui odotusteni mukaisesti hyvässä hengessä ja keskustelu käytiin juuri sopivan yleisellä tasolla. Hallituksen esityksen yksityiskohtien työstäminen jää työryhmälle, jolle se kuuluu. Mielenkiinnolla odotan neuvottelukuntien kokouksia, kun siellä keskustellaan eri eläinlajien tarpeellisista käyttäytymistarpeista lainsäädännön vaatimusten pohjaksi.

Teksti: Sari Salminen
Kuva: Kati Leppälahti

Kuluttajien luomutietous vielä hataraa

Herkkujen Suomi -tapahtumassa muutama viikko sitten pari sataa kuluttajaa vastasi maa- ja metsätalousministeriön luomuaiheiseen kyselyyn. Kyselyn vastauksista voi havaita, että luomupakkauksissa olevia luomumerkkejä tunnetaan huonosti. Kotimainen aurinkomerkki tuntuu olevan tunnetumpi kuin EU:n lehtimerkki. Yleisestikin tietämys luonnonmukaisesta tuotantotavasta on vielä aika vähäistä.

Kysyimme, millaista tietoa vastaajat haluaisivat saada luomusta. Vastaukset vaihtelivat paljon, mutta joukosta erottui muutamia keskeisiä asioita. Eniten haluttiin tietoa luomuruoan alkuperästä ja tuottajista. Vastauksista välittyi lievä epäluulo ulkomaalaista luomua kohtaan. Myös puolueetonta ja asiallista tietoa tuotanto- ja valmistustavoista kaivattiin.

Kuluttajat kertoivat haluavansa saada markkinoille paljon uusia luomutuotteita. Useimmat halusivat enemmän vihanneksia, hedelmiä ja marjoja. Myös meijerituotteita, broileria ja muuta lihaa sekä luomukalaa kaivattiin markkinoille. Muutamat kaipasivat erikoistuotteita, kuten gluteenittomia ja laktoosittomia luomutuotteita. 

Luomuvalvonta askarruttaa kuluttajaa

Kolme neljästä haluaisi ostaa luomuruokaa ennen kaikkea tavallisesta lähikaupasta, jossa yleensäkin asioidaan. Kuudesosa vastaajista ostaisi luomuruokaa suoraan tuottajalta taikka torilta. Lähes kaikki kertoivat syövänsä luomuruokaa kotona. Noin viidesosa kertoi syövänsä luomuruokaa työpaikalla tai koulussa ja kuudennes ravintolassa.

Paitsi vastauksia, kyselyllä saatiin aikaan myös monia kiinnostavia keskusteluja luomuruoasta. Samalla vastaajat joutuivat miettimään myös omaa suhdettaan luomuruokaan. Keskustelu kuluttajien kanssa oli kiinnostavaa. Esille tuli, että ilmeisesti ruokaskandaalien vuoksi muutamat epäilivät, että luomuruokana myydään myös sellaisia tuotteita, joita ei ole tuotettu luomusäädösten mukaisesti.

Kyselyssä saatiin kuvaa kuluttajien tietämyksestä ja toiveista. Näitä käytetään hyväksi hallituksen luomualan kehittämisohjelman toimeenpanossa. Ne ovat hyvä pohja etenkin kuluttajatiedottamista suunniteltaessa.

Teksti: Leena Seppä

Kirjoittaja toimii maa- ja metsätalousministeriössä maatalousylitarkastajana ja vastaa luomuohjelman koordinoinnista.

Hallituksen luomu- ja lähiruokaohjelmat olivat esillä Herkkujen Suomi -tapahtumassa Helsingin Rautatientorilla elokuun lopulla. Ohjelmia koordinoivilla maa- ja metsätalousministeriön virkamiehillä Leena Sepällä ja Kirsi Viljasella oli järjestöteltassa oma osasto, jossa käytiin keskustelua aiheen tiimoilta.

Luomutiloilla juhlistettiin Suomen luonnon päivää

Elokuun viimeisenä päivänä vietettiin ensimmäistä Suomen luonnon päivää. Kaikkiaan viidellä luomutilalla eri puolilla maata avattiin ovet vieraiden tulla ja tutustua luonnonmukaiseen ruuantuotantoon.

Aarne Schildt.

Bosgårdin komea Aberdeen Angus -sonni.

Kansliapäällikkö koirineen luomutilan vieraana.

Yksi päivän teematapahtumista järjestettiin Porvoossa Bosgårdin tilalla. Kaunis loppukesän päivä loi hyvät puitteet tutustua suomalaiseen luomunaudanlihan tuotantoon sekä maistaa tilan tuotteita.

Suomessa on luonnonmukaisessa tuotannossa vielä alle 800 kotieläintilaa. Luomulihan ja -valmisteiden tuotannon kasvun kannalta keskeistä on toimiva ketju tuottajan, teurastamon ja leikkaamon välillä. Bosgårdin tilan isäntä Aarne Schildt totesi, että tilan näkökulmasta ketju toimii hyvin ja siksi kaikki liha voidaan myydä tilalta suoraan kuluttajille.

Toivottavaa on, että tämä ketju saataisiin kaikkialla Suomessa sujuvaksi ja eläinten kuljetusmatkat mahdollisimman lyhyiksi.

Asiakkaita tilan myymälään ja DELI- ravintolaan virtasi päivän aikana tasaiseen tahtiin. Lähilaitumella olevat hiehot ja Aberdeen Angus -sonni näyttivät myös selvästi nauttivan elostaan ja päivän kauneudesta. Ehkäpä ne ovat myös tietoisia poikkeuksellisen hyvistä korjuuolosuhteista viimeisen parin viikon aikana.

Bosgårdin toisen yrittäjän Marcus Walshin tarjoamat makkarat tekivät hyvin kauppansa. Vaikka kaikkein pienimmät vierailijat eivät vielä yhdistäneet makkaroita laitumella käyskenteleviin nautoihin, ovat tällaiset tilavierailut erinomainen ja luonteva tapa kertoa suomalaisesta lihantuotannosta.

Luomutuotannon erityisvaatimusten avaaminen paikan päällä myös lisää tämän vaativan työn arvostusta. Luomun perusteet ja se miksi luomu maksaa jonkin verran tavanomaista tuotantoa enemmän selviää helpommin, kun sen kuulee suoraan käytännön työtä tekevältä. Suomalainen luomutuotanto sopii erinomaisesti Suomen luonnon päivän teemaksi myös tulevina vuosina.

Lämmin kiitos kaikille viidelle luomutilalle, jotka olivat mukana Suomen luonnon päivässä! 

Teksti ja kuvat: Jaana Husu-Kallio, kansliapäällikkö, maa- ja metsätalousministeriö

Alavetelissä  tuotetaan luomukyytön lihaa

Luomukyyttölauma Alavetelissä.

 Maatalousylitarkastaja Leena Seppä maa- ja metsätalousministeriön ruokaosastolta kävi Suomen Luonnon päivänä luomukyyttötilalla Alavetelissä lähellä Kokkolaa.

Anne ja Anssi Rintamäen Kyyttötila Ylikallio on toiminut Alavetelissä viime vuoden marraskuusta alkaen. Lisäksi Anssi viljelee sukutilaansa Kauhavalla. Alavetelin tila ostettiin, koska kyytöille tarvittiin lisää tilaa ja laidunmaata. Myös Kauhavan pellot ovat luomussa.

Tilan kyytöt ovat emolehmiä, ja kaikki eläimistä saatava liha myydään itse. Tähän mennessä asiakkaita ovat olleet enimmäkseen ravintolat ja pitopalvelut, jatkossa lihaa on tarkoitus myydä myös suoraan kuluttajille.

Kaksi vuotta sitten tilalla oli viisi kyyttöä. Nyt kyyttöjä on 65, ja syksyn mittaan syntyy vielä toistakymmentä vasikkaa. Emäntä viihtyy työssään eläinten parissa, lisäksi aikaisempi viestintä- ja markkinointikokemus auttaa tuotteiden myynnissä. Kyyttöihin Rintamäet päätyivät toisaalta siksi, että erikoistuotteelle tuntui löytyvän markkinoita. Toisaalta vaakakupissa painoi halu säilyttää tämä alkuperäisrotu myös tuleville sukupolville. Eläinmäärää ei ole tarkoitus juurikaan kasvattaa, Alavetelin tilan laajentamissuunta voisi emännän mukaan olla paremminkin green care tai bed
& breakfast.

Anne Rintamäki on tyytyväinen tuottajien yhteistyöhön ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Tulossa on mm. pienteurastamo, jossa on osakkaana 18 lihantuottajaa sekä toiminnasta vastaava teurastaja. Teurastamo tulee Kolppiin E8-tien varteen lähelle Pietarsaarta.

Vaikka luomutuotannossa on oma byrokratiansa, isäntäpari antaa kiitosta luomutarkastuksille. Tarkastajan käynti on luonteeltaan paljon mukavampi kuin perinteinen tukivalvontakäynti; pääpaino on neuvonnassa ja kokeneelta asiantuntijalta saa paljon hyviä vinkkejä.

Karjanpaimennusnäytös.

 Itse Suomen luonnon päivän tapahtuma sujui kyyttötilalla leppoisissa merkeissä ja aurinkoisessa säässä. Kylätien varteen ilmestyi autoja heti puolilta päivin, kun ovet avattiin. Paikalla oli paljon viljelijöitä, joita kiinnosti myös tuotantosuunnan tai -tavan muuttaminen. Kolmen tunnin aikana paikalla kävi toistasataa ihmistä. Emäntä ja isäntä esittelivät tilan tuotantoa ja ihmiset pääsivät tutustumaan kyyttöihin sekä pihatossa että laitumella. Grillistä sai ostaa kyyttömakkaroita ja -bratwursteja, ja paikallisen Gårr eko -ruokapiirin naiset hoitivat kanttiinipuolen.

Ohjelmassa oli myös Ranch Horsemanship ry:n järjestämä karjanpaimennusnäytös, jossa kyyttöhiehot tarjosivat haasteita ratsastajille. Lasten iloksi tarjolla oli useita polkutraktoreita. Pieni maa- ja metsätalousministeriön näyttelyosasto tarjosi tietoa hallituksen luomualan kehittämisohjelmasta, luomutuotannosta ja luomumerkeistä, lisäksi jaossa oli tilan omia esitteitä.

Isäntäväen mielestä päivä onnistui hyvin; oli mukava tavata oman alueen ihmisiä, ja olipa väkeä lähtenyt kauempaakin liikkeelle nimenomaan kyyttöjen houkuttelemana.

Teksti ja kuvat: Leena Seppä