Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruokamatkailu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruokamatkailu. Näytä kaikki tekstit

tiistai 21. lokakuuta 2014

Edustustokokit kokkikurssilla Suomessa

Suomen ulkomaanedustustojen kokkien koulutusviikko pidettiin Espoon Hanasaaressa elokuussa. Viidennen kerran järjestettyyn koulutukseen osallistui 10 henkilöä eri puolilta maailmaa. Kurssin tavoitteena oli edistää suomalaista ruokakulttuuria maailmalla.

"Food diplomacy" on yhä tärkeämpi osa edustustojen työtä, jossa lähetystöjen kokeilla ja muulla taloushenkilökunnalla on näkyvä rooli. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman koulutuksen päätavoitteena oli tutustuttaa lähetystökokit suomalaiseen ruoka- ja juomakulttuuriin. Kokit perehtyivät esimerkiksi Suomen luonnon ja elintarvikeketjun raaka-aineisiin sekä suomalaisiin ruoanvalmistustapoihin kuten savustamiseen ja kraavaamiseen.


– Ilmoittauduin kurssille, koska halusin työhöni uusia ideoita. Halusin myös tutustua kollegoihini muista edustustoista ja jakaa heidän kanssaan kokemuksiani, kertoo Brysselin edustustossa työskentelevä Arto.

Kurssilla oli ensimmäistä kertaa mukana myös edustustojen palvelushenkilökuntaa Yhdysvalloista, Kiinasta ja Latviasta. Ruuanvalmistuksen lisäksi osalle heistä oli räätälöity tutustumiskäynti Fiskarsin tehtaalle, jossa tutustuttiin suomalaiseen muotoiluun ja arkiastioihin.



”The Soul of the Finnish Food”

Koulutusviikon punaisena lankana oli suomalaisen ruokaperimän ja ruokakulttuurin tuntemuksen lisääminen ja sitä kautta tutustuminen suomalaisen ruoan sielunmaisemaan.

Koulutuksessa kokit valmistivat kolmen päivän ajan suomalaisia ruokia ja perinneherkkuja kauden raaka-aineista. Erityinen huomio kiinnitettiin siihen, miten suomalaista ruokaa valmistetaan, jos kaikkia raaka-aineita tai Suomessa tyypillisiä mausteita ei asemamaassa ole saatavana.

Lisäksi lähetystökokit tutustuivat suomalaisiin ravintoloihin, Helsingin Kauppatoriin ja Kauppahalliin sekä keskustan ruokakauppoihin.


Lähetystöillä aktiivinen rooli suomalaisen ruokakulttuurin edistämisessä

Edustustokokkikursseilla on tärkeä merkitys ulkomaanedustustojen kokkien ruokaosaamisen - suomalaisten ruokien tunnistamisen ja niiden valmistamisen kehittämisessä. Kursseille on tarvetta, sillä monikaan kurssilaisista ei tuntenut suomalaisia ruokia tai suomalaista monivivahteista ruokaperintöä.

Viime vuonna kurssi järjestettiin Budapestissa ja se onnistui erinomaisesti. Ensi vuoden kurssinpitopaikkaa mietitään jo kuumeisesti. Tarkoitus on tehdä suomalaiseen ruokakulttuurin perehdyttämisestä pidemmän aikavälin tavoite, jotta suomalainen ruoka- ja ruokakulttuuri ei jää muiden maiden varjoon.


Ruuan ja ruokatarjoiluiden merkitys on kasvanut, niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Laadukkaiden aterioiden ja ruokakulttuurin opettaminen voi antaa paremmat mahdollisuudet myös elintarvikeviennille. Lähetystöjen Team Finland -rooli ja aktiivinen edustaminen ovat merkittäviä, kun haluamme jakaa suomalaista ruoka- ja raaka-ainetietoa ulkomailla.

Teksti: Kim Palhus, keittiömestari, Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus
Kuvat: Juha Björklund

maanantai 15. syyskuuta 2014

RUOKA&MATKAILU-strategia tekeillä

Ruoan merkitys matkailuelämyksessä kasvaa nopeasti. Ruoan kytkeminen paikallisiin tuottajiin, tarinoihin ja paikalliskulttuuriin tuo osaltaan mielenkiintoa matkakohteeseen ja vahvistaa kohteen profilointia. Nämä asiat auttavat myös matkailumarkkinoinnissa.

Suomen matkailun kilpailukyvyn vahvistamiseksi maa- ja metsätalousministeriö, Matkailun edistämiskeskus ja HAAGA-HELIA ovat käynnistäneet hankkeen, jonka tavoitteena on tuottaa Suomelle RUOKA&MATKAILU-strategia.

Suomen RUOKA&MATKAILU-strategian koordinaattoreita ja toteuttajia ovat
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun Kristiina Havas ja Kristiina Jaakonaho.

Lehtori, FM Kristiina Havas ja lehtori, ETM Kristiina Jaakonaho olivat toteuttamassa myös RUOKA&MATKAILU-hankkeen ensimmäistä vaihetta, joka päättyi joulukuussa 2013.

– RUOKA&MATKAILU-strategiaa tarvitaan, jotta erilaisilla ruokaan ja matkailuun liittyvillä hankkeilla ja toimijoilla olisi yhteinen päämäärä. Strategia tuo toimintaan koordinaatiota. Toimenpiteillä lisätään vaikuttavuutta niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti Suomen ruokamatkailun kehittämiseksi, projektipäällikkö Kristiina Havas HAAGA-HELIAsta kertoo.

– RUOKA&MATKAILU-hankkeen ensimmäinen vaihe osoitti, että kehitystyölle on edelleen tarvetta. Toimenpiteet ovat oleellisia Suomen matkailun kilpailukyvyn vahvistamiseksi, Havas painottaa.

Strategiatyö tukee matkailustrategian lisäksi erityisesti hallituksen lähiruokaohjelman tavoitteiden saavuttamista.

Lähiruokaohjelmaan on vuoden 2020 tavoitetilaksi kirjattu: "lähiruoka on osa laadukasta matkailutuotetta, tuo lisäarvoa ja kannattavuutta maakuntien ruoka- ja matkailualan toimijoille ja lisää Suomen houkuttelevuutta matkakohteena".

Lähiruokaohjelmassa on kirjattu myös lukuisia teemaan liittyviä kehittämistoimia, joiden yhteen suuntaan saattamiseen nyt aloitettava strategiatyö on rakennettu.

Strategiatyö käynnistyi toukokuussa ja tavoitteena on saada työ päätökseen vuoden 2014 loppuun mennessä. Tämän jälkeen alkaa sovittujen toimenpiteiden jalkauttaminen.

Lisätietoja: www.ruokajamatkailu.fi  

Teksti: projektipäälliköt Kristiina Havas ja Elisa Aunola, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Kuva: Tommi Lalu