Kylmältä 1690-luvulta lämpimään 2080-luvun Suomeen: Ilmastonmuutos tuo myös liiketoimintamahdollisuuksia

Lähes kolmannes suomalaisista kuoli 1695-1697 nälkävuosina.  Usea katovuosi peräkkäin kosketti koko Itämeren aluetta. Kadon aiheutti harvinaisten kylmien vuosien sarja ja sato tuhoutui monena vuonna peräkkäin. Syynä olivat muuttuneet ilmasto-olosuhteet, joihin ei oltu varauduttu. Jos 1600-luvun yhteiskunta olisi pystynyt ennakoimaan tulevat muutokset, olisi kuolonuhrien määrä varmasti ollut pienempi.

Viljelyolot muuttuvat ilmastonmuutoksen myötä.

Sopeudummeko vain jo todettuihin muutoksiin vai ennakoimmeko mahdollisia tulevia muutoksia? 2010-luvun Suomessa mahdollisuudet varautumiseen ja ennakointiin ovat kaukana 1600-luvun Suomesta. Suurvalta-Ruotsi oli agraarivaltio, jolla ei ollut minkäänlaista kriisivalmiutta. Englannissa ja Hollannissa maataloutta oli tuolloin jo modernisoitu, mutta Ruotsi-Suomessa ei vielä ymmärretty, että maatalousteknisillä toimilla voidaan vaikuttaa satovarmuuteen.

Katovuosien katastrofin laajuutta edesauttoi 1600-luvun valtiorakenteen jäykkyys. Suurvalta-Ruotsissa kauppaa rajoitettiin ja informaation kulku oli hyvin hidasta. Toista on nyt: kaupan esteitä on purettu ja puretaan edelleen. Voi olla, että jopa EU:n ja USA:n välille syntyy vapaakauppasopimus. Neuvoteltava sopimus loisi syntyessään maailman suurimman vapaakauppa-alueen.

Ruuan tuojasta viejäksi?

Voimmeko olettaa, että tulevaisuudessa saamme tilattua nopeasti USA:sta lisää ruokaa, jos kato vie omamme? Mahdollisesti näin, mutta voimme myös varautua siihen, että me viemme ruokaa maailmalle.

Suomen huikealle kehitykselle tuojasta viejäksi on olemassa hyvä pohja. Ilmastoennusteet ja niiden mukaan muokattavat viljelytoimenpiteet tuovat suomalaiselle maataloudelle kilpailuedun, jota pitää hyödyntää. Samalla on tunnistettava niitä liiketoimintamahdollisuuksia, joita muuttuvat olosuhteet ja niihin varautuminen tuovat tullessaan.

Ruokajärjestelmän osalta tämä voi tarkoittaa maatalouden energiaomavaraisuuden edelleen kehittämistä. Maatilojen biokaasulaitoksia on tähän mennessä syntynyt vähän. Suurin syy on laitoksen korkeat investointikustannukset. Kuitenkin jo nyt on kehitetty edullisempia biokaasumalleja, esimerkkinä mm. jyväskyläläisen BioGTS:n biokaasulaitosmalli, jonka investointikustannukset ovat yrityksen mukaan 30 prosenttia pienemmät kuin perinteisessä biokaasulaitoksessa.

Omavaraisuus suojaa

Energiaomavaraisuus lisää huoltovarmuutta. Huoltovarmuutta korostaa myös Sitran viime vuoden lopulla julkaistu ”Miten Suomi selviää yli 4 astetta lämpimämmässä maailmassa?” -selvitys. Selvityksen myötä pääsemme hyppäämään kylmältä 1600-luvulta vuoden 2080 lämpimään Suomeen.

Kotimaisen ruoantuotannon merkitys ei ole kadonnut. Omavaraisuudella suojaudutaan globaaleilta ruokakriiseiltä myös vuonna 2080. Luonnonvaroista vallitsee globaali kilpailu, johon Suomella on hyvät lähtökohdat. Siitä huolimatta kuvatut globaalit ja kansalliset muutokset ovat niin suuria, että ilmastonmuutosta tulee myös hillitä.

Onneksi usein hillintä edistää sopeutumista. Näihin kumpaankin on jo olemassa keinoja, joiden käyttöönottoa voidaan entisestään tehostaa.    

Teksti: Hanna Mattila, ylitarkastaja
Kuva: MMM arkisto